Toimitusjohtajan kynästä: Työmatka Brysseliin

Työmatka Brysseliin avasi EU:n päätöksentekoa ja sen merkityksellisyyttä Suomelle. Kuntien toimintaan vaikuttavista säädöksistä 45 prosenttia tulee suoraan EU:sta. Puhumattakaan säädösten vaikutuksista elinkeinoelämän toimintaan. EU:ssa on 27 jäsenmaata, joista kaikki jollakin tapaa erilaisia. Siten myös EU:n päätöksenteon haasteet korostuvat.

Tuleva EU-hallinto, on monella tavalla erilainen kuin edellinen. Poliittiset suhteet ovat muuttuneet Euroopassa ja sen myötä myös uuden komission, parlamentin kokoonpano mukailee äänestysten tuloksia. Tulevan kauden työskentelyn odotetaan olevan erilaista ja ehkä enemmän tasapainottelua poliittisten intressien välillä.

Tulevan komission työohjelman suunnannäyttäjinä toimivat kolme merkittävää raporttia, joiden päälle työohjelma tullee rakentumaan. Enrico Lettan raportti sisämarkkinoiden tulevaisuudesta, Mario Draghin kilpailukykyraportti ja Sauli Niinistön siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisen raportti. Edellisten lisäksi on niin kutsuttu neljäs raportti, joka on strateginen vuoropuhelu maatalouden tulevaisuudesta. Työstä vastasi Professori Peter Strohschneider.

EU:ssa tulevien vuosien (2024–2029) prioriteetit heijastelevat unionin pyrkimyksiä vastata merkittäviin haasteisiin ja luoda vahvempaa, kilpailukykyisempää ja kestävämpää Eurooppaa. Tärkeimpiä painopisteitä tulevat olemaan vapauden ja demokratian puolustaminen, turvallisuus ja ulkopolitiikka sekä kilpailukyky.
EU:n päätöksentekoon vaikuttaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Meidän on kyettävä parantamaan kilpailukykyämme ja varmistettava, että EU:n sääntely tukee talouden kestävää kasvua, eikä lisää suomalaisten yritysten taakkaa. Tämä edellyttää varhaista vaikuttamista EU:n komission ja parlamentin suuntaan. Sijaitsemme geopoliittisesti merkittävällä alueella ja Suomen elinkeinoelämän erityiset vahvuudet, kuten puhtaat teknologiat ja kiertotalous, tulee saada näkyväksi osaksi EU:n strategioita.

Tarvitsemme elinkeinoelämän ja hallituksen yhteistyöllä luodut selkeät EU-tason tavoitteet, kansalliset prioriteetit ja niille luodut viestit, Suomelle merkittävimmillä aloilla, kuten digitalisaatio, vihreä siirtymä, innovaatiorahoitus ja energiaturvallisuus.

Lisäksi edunvalvonnassa toimivien asiantuntemus on merkittävä. Tarvitsemme laajaa Suomen EU-edustuston ja Brysselissä toimivien elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyötä ja erityisesti näiden tahojen asiantuntemusta. Varhainen vaikuttaminen on ratkaisevaa EU:ssa. Siksi tarvitaan analyysikyvykkyyttä ja resursseja seuraamaan EU-lainsäädäntöä sekä arvioimaan sen vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle. Meidän tulee nostaa aktiivisesti esille tavoitteitamme ja päästä mukaan ohjelmiin, jotka tukevat talouden uudistumista ja siirtymää. Aktiivisuus koskee myös elinkeinoelämän ja EU-päättäjien suoraa vuoropuhelua. Lisäämällä suomalaisyritysten ja EU:n avainhenkilöiden tapaamisia, pääsevät yritykset esittämään näkemyksensä suoraan lainsäätäjille.

Hyvä kysymys on, kuinka paljon tiedämme EU:n prosesseista, EU-lainsäädännön vaikutuksista tai mahdollisuuksista. Emme varmastikaan tarpeeksi. EU jää helposti epämääräiseksi ja siihen tarvitaan lisää koulutusta ja tiedotusta, vaikuttamiskanavia, joiden kautta elinkeinoelämä voi tuoda huolensa ja ehdotuksensa osaksi Suomen EU-edunvalvontaa.

Voimme profiloitua EU:ssa pitkäjänteisenä visionäärinä esimerkiksi kestävän talouden, digitalisaation ja puolustusyhteistyön kehittämisessä. Osallistuminen keskusteluihin EU:n institutionaalisista uudistuksista ja päätöksentekoprosessien kehittämisestä, on osa sitä työtä. Sääntelyyn ja päätöksenteon vaikutusten riskien arviointi tulee tunnistaa ajoissa ja estää niiden realisoituminen.

Onnistumme yhdessä tekemällä, proaktiivisuudella ja olemalla rakentava jäsen. Mutta se ei tapahdu ilman rohkeutta asettaa kunnianhimoisia tavoitteita ja kykyä sitoutua pitkäjänteiseen vaikuttamistyöhön.