EU asettaa kauppapakotteita – mikä on vaikutus eri maiden vientiin?

Ukrainan kriisin takia Euroopan unionin neuvoston 31.7.2014 asettamat taloudelliset sanktiot Venäjää vastaan ovat edelleen voimassa. Käytettyjä sanktioita on useita erilaisia. Esimerkiksi suurten Venäjän valtion omistamien rahoituslaitosten pääsyä EU:n rahoitusmarkkinoille on rajattu. Lisäksi on asetettu puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja sekä vientirajoituksia kaksikäyttötuotteille, jotka voivat olla tarkoitettu sotilaalliseen käyttöön Venäjälle. Kaksikäyttötuotteita ovat esimerkiksi ydinaineet, elektroniikka, tietokonelaitteet, tietoliikenne- ja tiedon suojauslaitteet sekä anturit ja laserit, jotka soveltuvat sekä normaaliin siviilikäyttöön että sotilaallisiin tarkoituksiin tai joukkotuhoaseiden kehittämiseen.

Sellaisten teknologiatuotteiden ja palveluiden vienti EU:sta Venäjälle on myös rajoitettu, joita voidaan käyttää öljynporaukseen ja öljyn etsintään. Pakotteet perustuvat neuvoston päätöksiin ja asetuksiin, jotka tulivat voimaan 1.8.2014. Niitä laajennettiin vielä pian tämän jälkeen, uusi asetus astui voimaan 12.9.2014. EU:n vuonna 2014 asettamat kauppapakotteet koskevat kaikkiaan 44:ää CN-tuoteryhmää.

EU ei ole vielä tätä kirjoittaessa ilmoittanut tarkkaan, minkälaiset pakotteet tällä kertaa Venäjää vastaan asetetaan. Julkisuuteen on kuitenkin tullut tietoa, että EU on päättänyt henkilö- ja rahoituspakotteista, joilla EU vaikeuttaa Venäjän mahdollisuuksia saada rahoitusta eurooppalaisilta rahoitusmarkkinoilta. Sanktiolistaa ei vielä ole julkistettu.

Myös kauppapakotteita on ollut suunnitteilla. Sanktioiden taloudellisten vaikutusten arvioiminen tässä vaiheessa on hankalaa, koska emme tiedä, minkälaiset pakotteet asetetaan. Kauppapakotteiden vaikutuksia yleisellä tasolla voidaan kuitenkin pohtia vientitilastojen pohjalta ja miettiä niiden mahdollisia vaikutuksia eri maiden vientiin.​​​​​​​