26.04.2024 14:00
EU:n ja Uuden-Seelannin välinen vapaakauppasopimus voimaan 1.5.2024
Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan asiantuntija Hannele Visuri. Kuva: Elmo Eklund.
Euroopan unionin kauppasopimusverkosto kasvaa jälleen uudella maalla, kun sopimus EU:n ja Uuden-Seelannin välillä astuu voimaan toukokuun alussa.
Tällä hetkellä näitä vienti- ja tuontikauppaa helpottavia sopimuksia on voimassa yli 40 eri maan ja alueen kanssa. Näkyvin hyöty EU:n kauppasopimuksista yrityksille on tavaratullien poistuminen tai tullien alennus. Lisäksi byrokratia usein helpottuu: tarvittavat luvat ja lisenssit vähenevät sekä tuotteiden testaus ja sertifiointi yhdenmukaistuu.
EU:n arvioiden mukaan EU:n ja Uuden-Seelannin välinen kauppa kasvaisi yli 30 prosenttia ja tulleissa tultaisiin säästämään noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Kauppa on ollut ennen sopimustakin suurelta osin tullivapaata EU:sta, mutta sopimus poistaa loputkin tullit EU:n ja Uuden-Seelannin väliltä. Tämä näkyy etenkin seuraavissa tuoteryhmissä, joiden tulli on ollut 2–10 prosenttia: koneet, kemikaalit, moottoriajoneuvot ja niiden osat, sähkö- ja elektroniikkakoneet, lääkkeet, kengät, vaatteet ja tekstiilit.
Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Uuteen-Seelantiin oli viime vuonna 87 miljoonaa euroa ja tuonti 27 miljoonaa euroa. Suomesta vietiin (TOP 3) eniten erikoiskoneita, paperia ja pahvia ja tuotteita niistä sekä lihaa ja lihatuotteita. Uudesta-Seelannista tuotiin eniten kojeita/mittareita, lihaa ja lihatuotteita sekä juomia.
On hyvä muistaa, että EU:n kauppasopimusten hyödyntäminen vaatii yritykseltä oman tai ostetun tuotteen tuntemista kuten tullinimikkeen määrittämistä ja tuotteen alkuperän tuntemista. Hyödyntääkseen kauppasopimusten mahdollistamat tullietuudet yritysten viennin on täytettävä nämä neljä perusehtoa:
1. Tuote kuuluu EU:n kauppasopimuksen piiriin.
2. Tuote on valmistettu EU:ssa tai sopimuskumppanimaassa (alkuperäsäännön määrittelemällä tavalla).
3. Tuotteen mukana on kauppasopimuksen mukainen alkuperäselvitys.
4. Tuotteet viedään suoraan EU:sta sopimuskumppanimaahan.
Voit lukea lisää Keskuskauppakamarin julkaisemasta oppaasta: