Lähes 81 prosenttia talousalueemme yrityksistä kärsii työvoimapulasta

Työvoimapula rajoittaa merkittävästi yritysten kasvua ja liiketoimintaa

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenyrityksille suunnatun kyselyn mukaan lähes 81 prosenttia yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Jopa 64 prosenttia yrityksistä arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut yritysten kasvua ja liiketoimintaa. ”Hämmästyttävän hitaasti hallitus reagoi yritysten työvoimapulaan. Kasvun tiellä pysytään ainoastaan nopealla reagoinnilla työvoimansaatavuuden parantamiseksi”, toteaa Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki.

Tilanne on heikentynyt merkittävästi vuoden takaisesta, jolloin noin 45 prosenttia ilmoitti kärsivänsä osaavan työvoiman pulasta. Vastaajista vain hieman yli 4 prosenttia ilmoitti, että osaavasta työvoimasta on ylitarjontaa tai paljon ylitarjontaa.

”Mikäli hallituksen tavoite on aidosti nostaa työllisyysprosenttia, tarvitaan joustavampaa sopimuskulttuuria sekä tehokkaampaa työttömyysturvajärjestelmää. Laadukkailla työvoimapalveluilla pystytään nopeuttamaan työttömien työllistymistä ja lyhentämään työttömyysjaksoja”, toteaa Heinimäki.

Kohtaanto-ongelmaan vaikuttavat muun muassa kannustinloukut. Työtä ei kannata ottaa vastaan, koska palkasta verojen jälkeen käteen jäävä osuus on pieni tai jopa pienempi kuin tuet”, sanoo Heinimäki

Yrityksistä jopa 64 prosenttia arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut kasvua ja liiketoimintaa. Trendi on kasvava, sillä pula osaajista kasvaa tulevaisuudessa. Vastaajista miltei 64 prosenttia ilmoitti, että rekrytointitarve kasvaa tai kasvaa merkittävästi seuraavan kuuden kuukauden aikana. Kun tilannetta katsotaan 2–3 vuoden aikajänteellä, on vastaava luku reilu 72 prosenttia.

”Selvityksemme perusteella voi todeta, että osaavan työvoiman saatavuuden osalta tilanne näyttää erittäin heikolta. Vuodessa tilanne on heikentynyt ja on aidosti huolestuttava”, toteaa Heinimäki.

Rekrytointien haasteina ovat hakijoiden riittämättömyys, kiristynyt kilpailu työntekijöistä, hakijoiden vähäinen työkokemus ja soveltumaton koulutus. Vastaajista vain vajaalla 11 prosentilla ei ole rekrytointivaikeuksia.

Osaavan työvoiman tarve kohdistuu erityisesti muun muassa tekniikan- sekä tietojenkäsittelyn- ja tietoliikennealoille sekä kaupan-, hallinnon- ja oikeustieteidenaloille että palvelualoille. Lisäksi terveys- ja hyvinvointialat kärsivät merkittävästä työvoimapulasta. Jäsenrakenteen takia tämä ala ei nouse esille kyselyssä.

Ratkaisuksi panostuksia koulutukseen, oppilaitosyhteistyöhön ja kannustinloukkujen purkamiseen

Tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman turvaamiseksi talousalueemme yritykset nostivat koulutuksen sisältöjen kehittämisen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita, oppisopimuskoulutuksen lisäämisen sekä toimet Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistämiseksi. Vahvasti esille nousivat myös oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen sekä työhön perustuvan maahanmuuton edistäminen.
Lisäksi mainintoja saivat työvoiman liikkuvuuden edistäminen erilaisten kannustimien avulla, ja työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamiseen tähtäävät toimet.

”Alueemme yrityksistä on kasvuhakuisia yli 70 prosenttia. On selvää, että tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Haluamme haastaa päättäjiä etsimään ratkaisuja työvoimapulan korjaamiseksi nopeasti, sanoo Heinimäki”.

”Kyseessä on myös alueen elinvoimaisuuteen liittyvä tekijä. Yritystoiminnan ja työvoiman kohtaannon edistämiseksi on etsittävä ratkaisuja sekä suunnattava keinoja ja rahoitusta niihin toimenpiteisiin, joilla on parhaiten saavutettavissa tavoiteltuja tuloksia”, toteaa Heinimäki.

Vastaajistamme 50 prosenttia antaa kouluarvosanan 4-5 (hylätty tai välttävä) maan hallitukselle osaamisen turvaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. On todettava, etteivät vastaajat näe hallituksen ymmärtävän tilanteen vakavuutta.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin kysely oli osa valtakunnallista kyselyä, joka tehtiin 23.-25.8.2021. Kyselyyn vastasi 47 kauppakamarimme jäsenyritystä. Vastauksia kertyi useilta toimialoilta sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli reilu 6 prosenttia vastanneista.

​​​​​​​