08.02.2022 09:34

On Suomen ja viennin etu, että tie VT 4 laitetaan vaatimusten mukaiseen kuntoon

Lainsäädäntöehdotuksella ei pelkästään nivota EU:n jäsenmaita liikenneinfran avulla yhteen, vaan siihen liittyy myös se, kuinka hyvin Suomi pystyy hyödyntämään EU-rahoitusta kansallisille liikennehankkeille. Viimeistään koronapandemia osoitti Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle, että eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen myös Suomen saavutettavuudelle.

Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Suomen intressissä on ollut olla osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Nyt tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoituksesta saatavaa apua kotimaan infrahankkeisiin.

Selvää on, että harvaan asuttu pitkien etäisyyksien pohjoinen maa tarvitsee meille soveltuvia ratkaisuja, mutta se ei saa tarkoittaa, että Suomi käpertyy sisäänpäin. TEN-T verkoilla on EU-rahoitusaspektin lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden toimivuuden edistäjänä ja Suomen ei tule jäädä sivuun tästä kehityksestä. Mikäli kansallisesti Suomessa todetaan, ettemme halua olla muiden jäsenmaiden mukana kehittämässä eurooppalaisia liikenneverkkoja, meillä on se mahdollisuus. Onko se järkevää, on eri kysymys.

EU-rahoituksen suuremman hyödyntämisen osalta on tärkeää, että olemme ajoissa liikkeellä. Euroopassa on useita onnistuneita esimerkkejä siitä, miten EU-rahaa on hyödynnetty onnistuneesti. Tanskan ja Ruotsin yhdistävä silta on hieno esimerkki siitä, kuinka Euroopan valtioita on nivottu yhteen ja sisämarkkinoiden toimintaa helpotettu infran avulla.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari korostaa toimivien liikenneyhteyksien merkitystä vientivetoiselle alueellemme. Uudenmaan keski- ja pohjoisosioien ja Kanta-Hämeen liikenneinfraa parantamalla kilpailukykyä voidaan vahvistaa merkittävästi niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Maantiekuljetukset ovat edelleen tärkeässä roolissa. Talousalueemme on valtakunnallisesti merkittävä tavarakuljetusten ja henkilöliikenteen solmukohta. Uudenmaan pohjoisosan ja Kanta-Hämeen eteläosan liikenneyhteyksillä on suuri merkitys niin valtakunnallisten kuin kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuuteen.

On Suomen ja viennin etu, että tie VT 4 laitetaan vaatimusten mukaiseen kuntoon. Lisäksi on huomioitava poikittaisliikenne teiltä VT 25 ja KT 55 sekä MT 54, jotka toimivat syöttöliikenteenä VT 4lle. Poikittaisliikenteen sujuvuus edistää pääverkon liikenteen sujuvuutta.

Helsinki-Tampere-raideyhteyden osalta on tavoiteltava TEN-T-laatuvaatimuksia vuoteen 2030 mennessä. Tavaroiden ja ihmisten liikkuminen sujuvasti on tärkeää Suomen kilpailukyvyn ja päästövähennysten näkökulmasta. Tarvitaan selkeä näkemys siitä, onko nykyisen pääradan kunnostaminen Helsingin ja Tampereen välillä kansantaloudenkannalta tehokkaampi vaihtoehto kuin uuden radan rakentaminen rinnalle.

EU-rahoituksen hyödyntäminen on nostettava muiden EU-maiden tasolle. Meidän on oltava aktiivisia ja ajoissa liikkeellä. EU-rahaa tulee hyödyntää Keski-Suomen liikennehankkeisiin.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood

​​​​​​​Juttu on julkaistu Aamupostissa 8.2.2022