Päästöttömät kuljetusketjut


Kauppakamarin Liikenne ja logistiikkavaliokunnan kokouksessa Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoi EU:n raskaan kaluston raja-arvoasetuksista ja päästövähennystavoitteista uusille raskaan kaluston ajoneuvoille. PP Kuljetuslinja Oy:n Ari Torvinen avasi ajoneuvojen seurantajärjestelmän hyötyjä ja SSAB-Tibnorin Sami Nummela kuljetusketjun päästöttömyyttä.

Päästöttömyyden tarkoitus ei ole, että jättäisimme kuljetukset tekemättä, vaan tavoite on tarkastella sopivimpia ja hiilineutraaleja kuljetusmuotoja. Komission tavoitteena on, että tulevaisuuden rekat ovat joko vety tai sähkökäyttöisiä. Harmiksemme biokaasu ja maakaasu näyttää unohdetun.

Digitalisaatio edistää logistiikka- ja kuljetusalan kehitystä. Eri ohjelmista saatavan tiedon kerääminen yhteen mahdollistaa seurannan ja lisää turvallisuutta. Tuloksena ovat paremmat täyttöasteet ja vähähiilisemmät kuljetukset. Kuljetuskalustosta saatavan tiedon avulla voidaan koko toimintaa ajatella uudella tavalla.

Ajoneuvopaikannuksen avulla reittien optimointi edistää toimitusketjun laatua, luotettavuutta ja kustannustehokkuuden paranemista. Ajotapaseurannan sekä autojen käyttö- ja huoltotietojen avulla voidaan seurata ajotavan merkitystä polttoaineen kulutukseen ja päästöihin sekä suunnitella optimaalisia huoltoaikoja. Eri tutkimusten kautta on tunnistettu seurannan ja ajotavan muutoksen vähentävän huomattavasti polttoaineen kulutusta. Pitkien välimatkojen maana, ajotavan muutoksella on suuri vaikutus myös päästöihin.

Lisäksi vähähiilisyyden edistämisessä ajoneuvojen ja päällirakenteiden massojen sekä aerodynamiikan kehittämisellä on merkitystä päästöjen vähentämiseksi.

Uuden teknologioiden käyttöönotto ja kehittäminen tulevat nostamaan kuljetusyritysten investointitarpeita. Pääomakustannukset ja mahdollisuus hankkia uusia ajoneuvoja ovat haaste, Suomen yritysten ollessa eurooppalaisia kuljetusyhtiöitä pienempiä. Investointikustannusten sijasta on hyvä tarkastella elinkaarikustannuksia, joiden vähentämisessä oman massan keventäminen ja aerodynamiikan parantamisen rooli ovat keskeisiä voimalinjariippumattomasti.

Haasteita riittää; kaluston saatavuus, kalliimpi hinta, huoltavaa korjaamoa ei ole välttämättä helppo löytää ja kuljetusten ollessa aina asiakaslähtöisiä, latauspisteiden sijainnit asettavat reititykselle ongelmia.

Matkalla kohti päästötöntä kuljetusketjua, kannattaa myös kysyä, miten huoltovarmuutta hoidetaan täyssähkö Suomessa, mikäli jokin lamaannuttaa yhteiskunnan toimivuutta.

Marja Heinimäki