Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin perustamisen valmistavasta kokouksesta 73 vuotta 18.4.2024.
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin perustamisen valmistavasta kokouksesta 70 vuotta 18.4.2024.
Helsingin kauppakamarin alaisen osaston perustamisen valmistava kokous pidettiin Hyvinkäällä 18.4.1951. Hankkeen takana oli Helsingin Verkatehdas Oy:n aktiivinen toimitusjohtaja ja omistaja, lakitieteen lisensiaatti Isac Nemes. Kokouksessa Helsingin kauppakamarin asiamies, ekonomi Rolf Biese selvitti kauppakamarin tehtäviä ja Hämeenlinnan kauppakamariosaston asiamies, maisteri Rinne kertoi oman kamarinsa toiminnasta. Kokouksen osallistujat päättivätkin perustaa osaston, jonka alueeksi kaavailtiin Hyvinkään, Riihimäen, Karkkilan, Järvenpään, Keravan sekä Jokelan ja Rajamäen teollisuuskeskuksia.
Perustava kokous, jossa edustettuina olivat Hyvinkään, Riihimäen ja Järvenpään teollisuuden ja kaupan edustajia, pidettiin Hyvinkäällä 17.5.1951. Osaston johtoon asetettiin 36-jäseninen toimikunta, joka valitsi puheenjohtajakseen Isac Nemeksen. Toimikunta otti osastoon runsaasti henkilöjäseniä. Tavoitteena oli alusta alkaen osaston itsenäistyminen omaksi kamariksi.
Halu itsenäistyä oli kasvanut voimakkaasti jo vuonna 1952, jolloin kauppakamarin toimikunta esitti kauppakamariosaston ylimääräiselle kokoukselle saman vuoden marraskuun 11. päivänä, että toiminnan tehostamiseksi olisi eduksi, jos kauppakamariosasto muodostaisi itsenäisen kauppakamariyhdistyksen. Kokous päättikin yksimielisesti perustaa Riihimäen-Hyvinkään kauppakamariyhdistyksen sekä hyväksyi samalla yhdistykselle säännöt. Jo seuraavana päivänä kauppakamariosasto jätti Keskuskauppakamarille hakemuksensa edelleen valtioneuvostolle osoitettuna. Siinä pyydettiin Keskuskauppakamarin lausuntoa sekä asiakirjojen edelleen toimittamista valtioneuvostolle.
Aikanaan käytiin keskusteluja siitä, mikä oli itsenäisen Riihimäen-Hyvinkään kauppa-kamarin toiminnan alkamisajankohta. Helsingin kauppakamarin toimintakertomuksessa vuodelta 1953 todetaan: ” Kertomusvuoden aikana oli Riihimäen-Hyvinkään kauppakamariosastossa alkanut ilmetä yhä voimakkaampaa pyrkimystä itsenäistymiseen. Sittemmin osasto tekikin anomuksen itsenäiseksi kauppakamariksi pääsemisestä. Eri välivaiheiden jälkeen valtioneuvosto vahvisti Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin säännöt lokakuun 29 päivänä 1953, joten tällä päivämäärällä mainitun osaston on katsottava lakanneen olemasta Helsingin kauppakamarin alainen osasto.”
Koska tarkempaa päivämäärää ei ole osoitettavissa, voidaan 29.10.1953 pitää itsenäisen Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin perustamispäivänä. Mainittakoon, että vuoden 1953 Helsingin kauppakamarin toimintakertomuksessa ei enää myöskään ole entisen osaston omaa kertomusta.
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toiminta-alueen muodostivat Loppi, Riihimäki, Hausjärvi, Hyvinkää, Hyvinkään mlk., Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää ja Kerava. Kauppakamarin kotipaikaksi vahvistettiin Hyvinkää. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin sääntöjen vahvistaminen 29.10.1953 oli päätös prosessille, joka oli käynnistetty hyvinkin pian kauppakamariosaston perustamisen jälkeen.
Varsinaisena itsenäisen Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin perustamispäivänä pidetään päivämäärää 29.10.1953.
”Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari perustettiin ajankohtana, jolloin tämän alueen teollisuusmiehet heräsivät huomaamaan, että alue muodostaa oman kokonaisuuden. Helsinki oli ja on edelleen voimakkaasti vaikuttamassa tällä alueella, mutta siitä huolimatta Kerava-Järvenpää ja Hyvinkää-Riihimäki tarvitsivat oman elimensä alueidensa kauppaloiden ja niiden vaikutusalueiden olojen kehittämiseen. Kauppa-kamarimme alue eli jo silloin voimakasta teollistumisen kautta, joka yhä voimistuvana jatkuu tällä hetkellä. Tästä on johtunut monia ongelmia, joiden hoitamisessa tyydyttävään ratkaisuun on kauppakamari antanut oman panoksensa.
Kauppakamarin tehtävänä on lyhyesti sanottuna toimia alueensa kaikinpuolisen kehittämisen hyväksi. Yhä suuremmaksi on sen merkitys tullut mitä enemmän Helsinki työntää teollisuutta pois maaseudulle. Parantuneet liikenneyhteydet sekä lisääntyneet ja nopeutuneet autokuljetukset ovat aikaansaaneet sen, että teollisuuslaitos, joka sijaitsee kauppakamarialueella, on aivan yhtä lähellä Helsinkiä kuin ollessaan jossakin esikaupunkialueiden sokkeloiden takana. Tämän ovat tajunneet varsin selvästi myös tässä piirissä olevat kunnat, jotka kukin mahdollisuuksiensa mukaan ovat pyrkineet järjestämään alueiltaan sopivia tontteja teollisuuden ja kaupan käyttöön.
Teollistamiseen ja talouselämän elpymiseen yleensä liittyy saumattomasti myös kysymys liikenneolosuhteiden parantamisesta, vanhojen yhteyksien kohentamisesta ja uusien luomisesta. Tyydytyksellä onkin todettava, että viime aikoina etenkin maantieyhteyksissä on tapahtunut huomattavaa parantumista, ja kun suunnitellut uudet runkotiet saadaan lopulliseen kuntoon, on alueemme voittanut paljon. Edellä mainittu teollistamiskysymys sekä siihen liittyvät liikennepulmat muodostavat rungon kauppakamarimme toiminnassa, johon sitten niveltyy kulloinkin ajankohtaisiksi tulevat muut pulmakysymykset.”
------------------
Tärkeät päivämäärät ovat seuraavat:
- osaston perustamisen valmistava kokous pidettiin Hyvinkäällä 18.4.1951
- perustava kokous pidettiin Hyvinkäällä 17.5.1951
- valtioneuvosto vahvisti Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin säännöt 29.10.1953 > perustamispäivä
