09.08.2023 15:21

Sakon Kari Kuparinen siirtyi eläkkeelle

Karin ura Sakolla

Harrastin jo nuorena kilpa-ammuntaa ja metsästystä, sen vuoksi Sako työnantajana kiinnosti. Olin kesätöissä pienellä metalliverstaalla ja metalliala tuntui sen kokemuksen kautta mielenkiintoiselta. Riihimäen Sanomissa oli vuonna 1975 ilmoitus Sakon konepajakoulun oppilashausta, soiton yhteydessä kerroin taustoistani ja heti puhelimessa kerrottiinkin, että tervetuloa opiskelemaan.

Konepajakoulu alkoikin pikaisesti, monien sakolaisten tuntemat viime vuonna eläköityneet Virtasen Markku ja Vaijan Pentti olivat luokallani. Toimitilat olivat vanhan tehtaan 3. kerroksessa, samaan aikaan opiskeli aina kaksi vuosikurssia. Seuraava kurssi minun jälkeeni oli kuitenkin viimeinen, silloin aloitti mm. Reijo” Retu” Vienonen ja Pekka Siitonen, ja tämän kurssin valmistumisen jälkeen konepajakoulu lopetettiin. Konepajakoulun opinnot olivat hyvin monipuoliset, opeteltiin laajalti metallialan tehtäviä, erilaisia viimeistelytapoja, metallintyöstökoneita sekä tehtiin myös joitain osia asetehtaalle. Vanhalla tehtaalla toimi silloin myös kivääritehdas, 1. kerroksessa piippuosasto, 2. kerroksessa työkaluosasto ja aseen osien koneistamo, 3. kerroksessa viimeistelyt ja kokoonpano. Lukonkehykset tehtiin nykyisen Sacotecin alakerran tiloissa. Yhden lukonkehyksen läpimenoaika oli noin 6 kk, joten voisi sanoa menetelmien aika lailla kehittyneen vuosien varrella, kun nykyään puhutaan minuuteista. Työntekijöitä Sakolla oli tähän aikaan noin 800.

Konepajakoulusta valmistuttuani aloitin työt työkaluosastolla työkalujyrsijän tehtävässä vuonna 1977. Samaan aikaan kävin aktiivisesti ampumakilpailuissa ja huomasin, että kisoissa oli kysyntää aseiden huolloille, siitä käynnistyikin asehuoltotoiminta, niitä tein omien ammuntojeni lomassa. Työkaluosastolla aloitin valmistamaan yksittäisiä proto-osia tuotekehityksen tarpeisiin ja armeijaan lähtiessä vinkkasinkin henkilöstöpäällikölle, että meiltä puuttuu kokonaan oma protopaja.

Kävin armeijan vuonna 1978-1979 Parolannummella panssarijääkärikomppaniassa. Se meni ilmeisesti hyvin, koska minulle tarjottiin mahdollisuutta jäädä sinne töihin asesepäksi. Soitin kuitenkin Sakolle ja kysyin työtilanteesta. Henkilöstöpäällikkö kertoi, että uudet protopajan koneet ovat tulleet ja tilat ovat valmiina odottamassa paluutani armeijasta, joten silloin sain prototyyppiasesepän tehtävän. Sakolle siis palasin ja perustin uuden proto-osaston. Tehtävä piti sisällään Sakon luodikoiden ja tarkkuuspistoolien prototyyppien valmistamista. Minun siirtyessäni asesuunnittelijaksi vuonna 1985 protosepiksi tuli Aallon Juha ja Juhan siirtyessä suunnittelijaksi Tammen Timo aloitti protoseppänä. Juha ja Timo tekivätkin myös pitkän ja ansiokkaan uran Sakolla ja molemmat jäivät joitain vuosia sitten asesuunnittelijan tehtävästä eläkkeelle. Juha tekee asesuunnittelua Sakolle edelleen konsuklttina.

Protosepän tehtävästä siirryin asesuunnittelijan tehtävään vuonna 1985, kun osastoa kasvatettiin. Silloin tuotekehitysosastolla toimi 6 henkilöä protopaja mukaan lukien, nykypäivänä meillä on tuotekehityksessä 34 henkilöä. Kivääreiden ja kiikarijalkojen suunnittelussa toimin vain nelisen kuukautta, jonka jälkeen vapautui tuotekehityspäällikön tehtävä, jota minulle tarjottiin, ja siinä aloitin vuonna 1986.

Tuotekehityspäällikkönä ollessani tärkeimpiä projektejani oli Tikka kivääreiden valmistuksen siirto Tikkakoskelta Riihimäelle vuonna 1989. Jo ennen siirtoa kehitettiin yhteistyönä ”Satikka” eli Sako-Tikka -kivääri, jota tehtiin muutama tuhat kappaletta, mutta siitä ei tullut kovin suuri menestys. Siirron jälkeen aloitettiin kehittämään uutta Tikka-kivääriä Riihimäellä.

Yksi merkittävimmistä projekteista oli Petteri Walldenin toimitusjohtaja aikana Sako TRG tarkkuuskiväärin suunnittelu, kehittäminen ja lanseeraaminen 80-luvun lopulla. TRG - Tarkkuuskiväärin pääsuunnittelijana toimi Juha Aalto. Ensimmäinen TRG malli saatiin markkinoille vuonna 1989.

Sako-Valmet fuusion toteutuessa vuonna 1987 meitä oli yhteensä 1040 työntekijää kolmessa tehtaassa. Fuusion vuoksi useassa tehtävässä oli 3 päällekkäistä henkilöä, joka aiheutti isoja vähennystarpeita. Erilaisten testien jälkeen valittiin henkilöt, ja kun toiminta keskitettiin Riihimäelle jäi alle 200 työntekijää Sakolle.

90-luvulla yhdessä Puolustusvoimien kanssa kehitettiin uusi RK 62 rynnäkkökivääristä modifioitu malli rynnäkkökivääri RK 95, jonka valmistus päättyi vuonna 1997. Sen jälkeen rynnäkkökivääreitä ei ole Sakolla valmistettu ennen tätä vuotta.

Tuotekehitysjohtajan tehtävän sain vuonna 1995. Silloinen toimitusjohtaja Henry Paasikivi soitti ja pyysi tapaamaan samana päivänä Keimolanportin huoltoasemalla. Ihmettelin mitä asia koski, mutta hän ei halunnut sitä paljastaa, ja niin tapaaminen sovittiin. Siellä Henry näytti nimityspaperia tuotekehitysjohtajan tehtävään, jonka tietysti otin vastaan. Siitä alkaen olen toiminut Sakon tuotekehitysjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.

Merkittävä projekti urallani oli myös Sako 75 kiväärin suunnittelusta vastaaminen, siinä projektipäällikkönä toimi vuonna 2021 eläkkeelle jäänyt talousjohtajamme Risto Tujula. Projektissa oli mukana myös ulkopuolisia asiantuntijoita Suomesta ja USA:sta. Sako 75 mallisto oli suurin Sakon metsästyskivääreiden kehitysprojekti 50 vuoteen. Uudistimme koko malliston, johon suunniteltiin uusia innovaatioita: 3-sulkuolkainen lukkolaite, malli, jossa oli täysin ruostumattomat metalliosat, uudentyyppinen irtolipas ja malliin tuli ensimmäinen kotimaassa valmistettu synteettinen tukki. Tukin suunnittelusta vastuussa oli Jarmo Junnila ja rautaosista ja teknisistä ratkaisuista vastasi Juha Aalto.

Sako 75 tuoteperheen lanseerauksen jälkeinen hyvä vastaanotto ja kysyntä auttoi siihen, että kasvaneen metsästyskiväärituotannon avulla pystyttiin säilyttämään lähes kaikkien työntekijöiden työpaikat, vaikka rynnäkkökiväärien valmistus päättyi vuonna 1997. Sako 75 - projekti oli myös ensimmäinen projekti, jossa Tekesin tuotekehitysrahoitus näytteli merkittävää osaa.

Suuri TRG-tuoteperheen menestyksen tekijä tapahtui 1990 – luvun lopulla, kun Puolustusvoimilla oli määrärahoja hankkia tarkkuuskivääreitä, joten yhdessä Puolustusvoimien kanssa kehitettiin uusi tarkkuuskivääri TRG 42 kaliiperissa 338 Lapua Magnum. Tämä merkittävä Puolustusvoimien hankinta vuonna 1999 avasi meille myös isommat vientimarkkinat eri maiden viranomaistoimituksille. Tarkkuuskiväärikauppa Puolustusvoimille oli pitkään Sakon suurin yksittäinen Tarkkuuskivääreistä tehty sopimus.

Sakon omistus siirtyi vuonna 2000 Beretta-konsernille. Tätä ennen esittelimme silloisen toimitusjohtajamme Henry Paasikiven kanssa Ugo Gussalli Berettalle mm. TRG tarkkuuskivääriä.
Yksi mielenpainuvimpia Italian matkoistani on ollut, kun lähdin Italian armeijan tarkkuuskiväärien testiammuntoihin 2000-luvun alussa. Samaan aikaan olimme vaimon kanssa aloittaneet talon rakennusprojektin Lopella ja tämän työmatkan piti kestää vain muutaman päivän, jonka jälkeen pääsisin takaisin kotiprojektin pariin. Lopulta palasin reissulta 5 viikon jälkeen, mutta vaimo oli ansiokkaasti hoitanut taloprojektia ja talkoita sinä aikana. Talo saatiin valmiiksi ja siellä asustelemme edelleen. Viiden viikon Italian reissun jälkeen sain Berettan perheeltä lempinimen Kari Kuparinelli.

Sakon historian merkittävin tuotekehitysprojekti, eli Tikka T3:n suunnittelu aloitettiin vuonna 2000 Berettan omistuksen alkaessa. Beretta toivoi laadukasta metsästyskivääriä, joka on edullisesti valmistettu, laadukas ja oikeassa hintasegmentissä USA:n markkinoille.

Tämä kronologisesti kolmas Tikka -tuoteperhe lanseerattiin vuonna 2002. Vuonna 2016 konstruktioon tehtiin pieniä parannuksia, esim. rekyylivastimen ja lukon peräholkin materiaali vaihdettiin ja tällöin se sai tyyppimerkinnän T3x.

T3 on kaikkien aikojen myydyin kiväärimallimme ja tähän mennessä sitä on valmistettu lähes 1,4 miljoonaa kappaletta.

Berettan omistuksen myötä 2000-luvulla Sakolla alkoivat jatkuvan kasvun vuodet. Raimo Karjalainen aloitti Sakon toimitusjohtajana vuonna 2006, hänen johtaja-aikanaan on kehitetty mm. Sako Quad, Sako 85, Sako A7, Sako TRG M10 Tarkkuuskivääri, Tikka T3x, Tikka T1x -pienoiskivääri ja Sako S20, eli uusia tuotteita on suunniteltu valtavasti.

Patruunoiden tuotekehityksessä merkittävä projekti on Sako Powerhead Blade kupariluotisen metsästyspatruunan kehitys. Lisäksi on kehitetty monia uusia patruunoita ja kaliipereita erilaisilla luotityypeillä, sekä siviili että viranomaiskäyttöön.

Uusien rynnäkkökiväärimallien kehitys aloitettiin vuonna 2016 ja tänä vuonna projekteista on tehty sekä Suomen että Ruotsin puolustusvoimien kanssa historialliset sopimukset, jotka ulottuvat aina vuoteen 2053 saakka.

Eläköitymiseni lähestyessä seuraajasuunnitelmaa alettiin laatimaan vuonna 2021. Miikka Tamminen valittiin seuraajakseni 1.3.2022 alkaen ja siitä saakka hän on toiminut rinnallani tuotekehitysjohtajana ja ottanut osaston esimiesvastuun itsellensä. Miikka aloitti Sakolla tuotekehityksessä vuonna 2006, joten talo ja tuotteet olivat hänelle entuudestaan tuttuja. Miikka aloitti muotoilijana ja on sejälkeen toiminut tuotepäällikkönä ja tuotekehityspäällikkönä.

Minä olen toiminut viimeisen vuoden enemmän Senior Advisor tuotekehitysjohtajana ja erillisprojektien vetäjänä koskien uutta rynnäkkökiväärimallistoamme ja osallistunut uusien kiväärimallien kehitykseen sekä innovointiin.

Miikan johtamisaikana on suunniteltu ja lanseerattu Sako 100 sekä Sako 90.

Nyt olen valmis siirtämään kapulan muille ja viimeinen työpäiväni Sakolla oli 31.5.2023. Voin sanoa, että olen ollut nämä vuodet ylpeänä Sakolaisena Suurella Sydämellä!

Omistajia minun aikanani on ollut useita; Nokia, Valmet, Metso ja nyt viimeiset 23 vuotta Beretta.
Kaikki omistajat ovat olleet hyviä ja tärkeitä Sakon kehityksen kannalta, mutta Beretta on ensimmäinen asealan omistaja. Omistajana Beretta on ollut Sakolle erinomainen ja mahdollistanut merkittävät investoinnit yrityksen, valmistuksen ja tuotteiden kehittämiseen.

1.3.2023 Sakolla aloitti uusi toimitusjohtaja Juha Alhonoja, jonka kanssa yhteistyö jäi valitettavan lyhyeksi eläkepäivieni nopeasti lähestyessä. Toivotan Juhalle menestystä tuleviin haasteisiin ja olen varma, että Sako jatkaa menestystä Juhan johdolla!

Tuotteiden kehittämisessä ovat olleet avainasemassa tuotekehityksen innovatiivinen ja ammattitaitoinen organisaatio, jossa on ollut ilo työskennellä.

Haluan kiittää lähes 48:n vuoden hyvästä yhteistyöstä ja yhteishengestä kaikkia työkavereita, alaisiani ja esimiehiäni ja toivottaa jatkuvaa menestystä! Pisimmän yhteistyön Sakon tuotekehityksessä olen tehnyt Juha Aallon, Jarmo Junnilan, Timo Tammen, Veli Elomaan, tuotekehitys ja tuotepäälliköiden Miikka Tammisen, Simo Saarenkannan, Jarno Taupilan, Teemu Mäkisen, Sami Vaajamon, Eeva Heikkerön ja Lasse Levulan kanssa. Protosepistä Antti Fieandt’n, Sampo Paakkunaisen, Jussi Heikkisen ja Jukka Hannulan kanssa.

Ehkä intensiivisintä osallistumiseni varsinaiseen konstruktiosuunnitteluun on ollut yhteistyö Aallon Jussin kanssa. Jo 80-luvun lopulla, vapaa-ajalla, joskus viikonloppuisinkin jomman kumman olohuoneen pöydän ääressa, skitsailimme TRG:n rakennetta ruutupaperille.Jussihan oli sittemmin pääsuunnittelijana lähes kaikissa pulttilukkoisissa aseissa jatkuen Sako S20:een asti.
Quadin suunnittelusta vastuussa oli Timo Tammi.

Tärkeimmät Sakon ulkopuoliset yhteistyökumppanit

• Heikki Koivurova,Totel Design muotoilutoimisto. Heikki on ollut muotoilijana ja sparraajana monissa projekteissa alkaen aina Sako 75 – projektista.

• Tekes / Business Finland on ollut sekä tärkeä rahoittaja että myös suunnannäyttäjä Sakon tulevaisuuden kehitykselle.

• Aalto Yliopisto / Design Factoryn / Kalevi ”Eetu” Ekman kanssa tehdyt innovaatioprojektit ovat tärkeitä tulevaisuuden teknologioiden kehityksessä.

• Coreplast / Kauko Kämäräinen, Pdat / Kai Nurmela ovat olleet avainasemassa kotimaisten ruiskupuristeiden kehityksessä ja valmistuksessa

• OAC Finland / Miika Vuorion kanssa olemme kehittäneet kotimaiset hiili- ja lasikuitutukit ym. tuotteet. ​​​​​​​

Faktoja Karista

• Uran aloitus Sakolla: 5.8.1975 konepajakoulussa

• Työuran pituus: 47 v, 9 kk, 26 pv (31.5.2023 lukema)

• Tehtävät Sakolla: Konepajakoulu, työkalujyrsijä, prototyyppiaseseppä, asesuunnittelija, tuotekehityspäällikkö ja tuotekehitysjohtaja vuodesta 1995-.

• Asemallit, joiden suunnittelua johtanut: Tärkeimmät projektit; Sako 75, Sako TRG ja Tikka T3.

Suunnitelmasi eläkepäiville

• Olen mukana monissa metsästys- ja ampumaharrastukseen liittyvissä seuroissa ja luottamustoimissa, jotka ovat tukeneet myös työssä ja verkostoitumisessa. Tärkeimpinä näistä mainittakoon Suomen Metsästysmuseon sekä Lopen Ampumaratayhdistys ry:n hallitusten puheenjohtajana toimiminen, joiden lisäksi olen mukana muun muassa useammassa ampumaseurassa, Metsästäjäliitossa sekä Riistakeskuksessa.
• Hyvinkään – Riihimäen kauppakamarin Teollisuusvaliokunnassa, Teollisuusvaliokunnan puheenjohtajana sain tutustua ja tehdä erinomaista yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Kauppakamarin Hyväksytyn Hallituksen jäsen HHJ tutkinnon suoritin 24.11.2022.
• Yhteistyö Lopen ampumaradan ja Sakon välillä jatkuu, radalla järjestettiin Suomen Metsästäjäliiton ja Sakon 100-vuotisjuhla SM -kilpailut ja radan kehitys jatkuu uuden Maanpuolustuksen Tukisäätiön avustuksella maanpuolustuksellisten ratojen kehittämisellä, mm. ensimmäinen siviili 1000 metrin pitkänmatkan rata Suomessa.
• Eläkkeellä vietän toivottavasti paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa. Uskon, että olemme paljon kesämökillä ja omakotitalossakin tekemistä riittää. Lisäksi toivon, että myös moottoripyöräharrastukselle jäisi enemmän aikaa.

Uran kohokohdat Sakolla:

• Oppinut tuntemaan paljon hienoja ihmisiä - esimiehet, työkaverit, alaiset ja ystävät sekä yhteistyökumppanit eri puolilla maailmaa.
• Olen saanut olla avainasemassa yrityksen sekä tuotteiden kehityksessä ja päässyt seuraamaan omistajavaihdosten mukanaan tuomia muutoksia.

Erikoiset / hauskat tarinat matkan varrelta:

• Niitä on paljon! Berettan omistuksen aikana mieleenpainuvia hetkiä on ollut varsinkin omistajaperheen kanssa yhdessä vietetyt hetket.
• Uusia tuotteita lanseeratessa on toimenkuvaani kuulunut niiden testaus sekä ampumaradoilla, että jahtiolosuhteissa ja niiden kautta on tullut paljon hyviä muistoja ja saanut myös useita ystäviä. Yksi mieleenpainuvimmista jahdeistani oli Stoeger Canadan edesmenneen toimitusjohtajan John Mockin kanssa hirven metsästäminen Kanadassa.

Mikä on saanut sinut viihtymään pitkän uran Sakolla?

• Mielenkiintoinen työnkuva sekä tuotteet. Hyvät alaiset, esimiehet ja työkaverit. Ampuma- ja metsästysharrastuksen avulla olen pystynyt kehittämään tuotteita, joita arvostetaan ympäri maailmaa. Olen saanut olla osa kehittyvää menestystarinaa.
  

• Omistajavaihdokset ja toiminnan kasvu ovat näkyneet isoimpina muutoksina.

Mitä Sako on opettanut sinulle tai miten muuttanut sinua?

• Pitkäjänteisyyttä tekemisessä sekä tuotteiden kehityksessä eri osa-alueiden huomioon ottamista.

Sakon tulevaisuuden näkymät?

• Näkymät ovat erittäin hyvät - meillä on hyvät tuotteet, paljon kehitysnäkymiä ja isoja kauppoja on jo saatu aikaan.