Työmarkkinoiden kireä tilanne voi ajaa pitkäaikaiseen hintojen nousuun

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää epätodennäköisenä, että inflaation kiihtyminen pysähtyisi. Raaka-aineiden korkeat hinnat pitävät inflaatiota loppuvuoden ajan koholla, eikä näköpiirissä ole bensiinin kallistuneisiin hintoihin helpotusta. Kesän vilkas lomaliikenne päinvastoin nostaa hintoja. Pitkäaikaisempi hintojen kallistuminen edellyttäisi Appelqvistin mukaan palkkojen nousua, jonka riski on kunta-alan sopimuskorotusratkaisun ja työmarkkinoiden kireän tilanteen myötä kasvanut. Juuri nyt Suomessa vallitsevat työntekijän markkinat ja yritykset joutuvat kilpailemaan työvoimasta. Tämä nostaa yritysten palkkapaineita.
​​​​​​​

Suomen inflaatio vauhdittui entisestään toukokuussa. Kuluttajahinnat nousivat 7,0 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Edellisen kerran vauhdikkaampaa inflaatiota on mitattu yli 32 vuotta sitten eli helmikuussa 1990.

“Yritykset kohtaavat tällä hetkellä merkittäviä kustannuspaineita, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan siirtämän lähikuukausina eteenpäin asiakkaille. Siksi on todennäköistä, että inflaatio jatkaa vielä toistaiseksi kiihtymistä”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Hinnat nousivat poikkeuksellisen paljon myös kuukausitasolla. Hintataso kallistui 1,3 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Poikkeuksellisen nopeaan kuukausitason hintojen nousuun vaikutti erityisesti bensiinin kallistuminen, mutta hinnat nousivat laajalla rintamalla. Myös elintarvikkeet kallistuivat tuntuvasti suhteessa huhtikuuhun. Vuositasolla ruuan ja alkoholittomien juomien hinnat kallistuivat 9,0 prosenttia eli jopa selvästi keskimääräistä inflaatiovauhtia enemmän.

”Suomen hintatason kallistuminen otti toukokuussa ison lisäharppauksen. Merkittävin inflaatioajuri oli jälleen bensiinin kallistuminen, mutta hintojen nousu oli toukokuussa laaja-alaista. Valitettavasti ei vaikuta todennäköiseltä, että inflaation kiihtyminen olisi vielä pysähtymässä”, sanoo Appelqvist.

Yritykset kilpailevat työvoimasta palkkapaineiden alla

Viime vuonna hintojen nousu oli useimpina kuukausina varsin hidasta loppuvuotta lukuun ottamatta, eli melko maltillinenkin hintojen nousu riittää jatkossa kiihdyttämään inflaatiota suhteessa viime vuoteen. Raaka-aineiden hintojen nousu pitää inflaatiota koholla loppuvuoden ajan. Kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä hintojen nousutahti alkaa asteittain hidastua vertailutason muuttuessa korkeammaksi. Kokonaan toinen asia on Appelqvistin mukaan se, kuinka alas inflaatio sen jälkeenkään tulee.

”Jo nyt on tiedossa, että bensan hinta tulee nousemaan tuntuvasti, kun kesäkuun inflaatioluvut aikanaan julkaistaan. Kuka hyvänsä pystyy näkemään sen omin silmin bensapumpulla. Polttoaineiden hintoja nostaa tällä hetkellä usea eri tekijä, kuten öljyn maailmanmarkkinahinta, euron halpa vaihtokurssi ja kohonneet jalostusmarginaalit, joita pitää yllä puute jalostuskapasiteetista Venäjän ulkopuolella. Kaiken tämän päälle tulee vielä säännöllinen vuoden sisäinen kausivaihtelu, joka yleensäkin tuo polttoaineiden hintoihin nousua kesällä, kun lomaliikenne on vilkkaimmillaan”, Appelqvist sanoo.

Pidemmälle jatkuva hintojen kallistuminen edellyttäisi Appelqvistin mukaan myös palkkojen nousua. Riski sekä hintojen että palkkojen nousun pysymisestä liian korkeana on kasvanut viime aikoina. Palkkoihin tuo painetta sekä kunta-alan kallis sopimuskorotusratkaisu että työmarkkinoiden kireä tilanne, joka tuo nostetta palkkaliukumiin.

”Suomessa ei ole koskaan vertailukelpoisen historian aikana ollut yhtä paljon avoimia työpaikkoja suhteessa työttömien määrään. Myös työttömyysaste alittaa perinteiset arviot inflaation vakaana pitävästä tasapainotyöttömyyden tasosta. Juuri nyt vallitsevatkin monella mittarilla työnhakijan markkinat, kun yritykset joutuvat kilpailemaan työvoimasta, mikä lisää sekin palkkapaineita”, sanoo Appelqvist.