Uusi strategia linjaa teollisuuspolitiikkaa vaikeassa maastossa

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmistellun strategian tavoitteena on Suomen vakiintuneiden teollisuusalojen uudistaminen, vahvistaa uusia kasvualoja, kotiuttaa investointeja Suomeen ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Perustana on vakaa, ennakoitava ja kilpailukykyinen toimintaympäristö teollisuudelle. Suomen on tunnistettava myös omat kilpailuetunsa, kuten puhdas, toimitusvarma ja kohtuuhintainen energia.

Teollisuuspolitiikka ei ole pelkästään kansallisissa käsissä. Siksi on arvokasta, että strategia korostaa aktiivista vaikuttamista EU:n teollisuuspolitiikkaan. Uuden komission lippulaivahanke on puhtaan teollisuuden ohjelma Clean Industrial Deal. Suomen kannalta on tärkeää, että EU:n politiikkaa tunnistaa ydinenergian roolin päästöttömän sähkön lähteenä.

Strategian tilannekuva valtiontukikilpailusta on realistinen. Suomen on puhuttava tiukempien EU:n valtiontukisääntöjen puolesta, mutta varauduttava tukikilpailun jatkumiseen ja vaikutettava sen puolesta, että uudet valtiontukisäännöt vääristäisivät kilpailua mahdollisimman vähän.

Keskuskauppakamarin koostamien tietojen mukaan EU-maat aikovat tukea puhtaan siirtymän investointeja lähivuosina yli 155 miljardilla eurolla. Suomi ei pärjää suurten jäsenmaiden kanssa kisassa taskujen syvyydestä. Tarvitsemme kuitenkin oikein kohdentuvia ja julkisen talouden kannalta vastuullisia välineitä investointien kotiuttamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi valmisteilla oleva investointinverohyvitys sekä Teollisuussijoitus Oy:n harkittu osallistuminen sijoittajana teollisiin hankkeisiin.

Suomalaisten teollisuusyritysten on myös osattava hyödyntää muiden maiden tukien avaamat mahdollisuudet vientiin ja investointeihin. Ne luovat kysyntää koneille ja komponenteille, kuten merituulivoimaloiden kaapeleille Ranskaan tai sähköautojen latauslaitteille Yhdysvaltoihin.

Strategian toimeenpanosta linjataan seuraavaksi poliittisella tasolla. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että käytännön toimet sujuvan luvituksen varmistamiseksi, T&K-vähennyksen kehittämiseksi, teollisten keskittymien vahvistamiseksi sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi päätyvät hallituksen puoliväliriihen pöydälle.

Hallituksen kannattaa myös harkita strategian antamista selontekona eduskunnalle. Tällöin kansanedustajat yli hallitus-oppositiorajan pääsisivät ottamaan kantaa siihen, miten suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ja uudistuminen turvataan. Yritysten kannalta yli vaalikausien ulottuva yhteisymmärrys teollisuuspolitiikan päälinjoista olisi tervetullutta.

Toimiva logistiikka on yksi tärkeimmistä teollisuuden kilpailutekijöistä

Teollisuuspoliittinen strategia käsittelee myös logistiikkaa. Suomessa yritysten logistiikkakustannukset ovat verrokkimaita korkeammat, sillä etäisyydet päämarkkinoille ovat pitkiä. Ulkomaan kuljetuksissa toimitusketjuun sisältyy usein pitkiä kotimaan maakuljetuksia. Logistiikkakustannusten osuus yritysten kustannuksista on Suomessa noin 12 prosenttia, ja kuljetusintensiivisessä teollisuudessa osuus on huomattavasti tätä suurempi.

Teollisuuspoliittisissa linjauksissa on tunnistettu tärkeitä logistiikan kehittämistoimia. Pitkien etäisyyksien ja kaukaisen sijainnin tuomaa takamatkaa on kurottava kiinni digitalisaation ja kuljetusjärjestelmän tehokkuuden avulla. On tärkeää, että logistiikkasektoriin kohdistuvat verot ja maksut pidetään kohtuullisina, jotta logistiikkakustannukset eivät entisestään kasvaisi. Päästökauppa laajenee käytännössä koko liikennesektorille tällä vuosikymmenellä, mikä lisää kuljetuskustannuksia, mutta luo mahdollisuuksia nopeuttaa irtautumista fossiilisista polttoaineista. Tämän tueksi tarvitaan kannusteita kalustohankintoihin.

Lähes kaikki Suomen ulkomaan kuljetukset kulkevat Itämeren kautta. Suomalaisen teollisuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että ulkomaankaupalle löydetään vaihtoehtoisia kuljetusreittejä, jotka parantavat logistiikka- ja kuljetusjärjestelmän palvelutasoa, huoltovarmuutta ja kustannustehokkuutta. Samalla on tärkeää varmistaa, että käytettävissä on riittävästi jäänmurtokapasiteettia ja Itämeren talvisiin olosuhteisiin sopivaa aluskapasiteettia.

Keskuskauppakamari osallistui teollisuuspoliittisen strategian ohjausryhmään.