Väliaikainen laki eri yhteisöjen yhtiö- ja vuosikokouksista

Kaikkia lain soveltamisalaan kuuluvia yhteisöjä koskevat väliaikaiset säännökset:

• Väliaikainen laki on voimassa 30.9. asti. Yhteisöjen ei ole pakko soveltaa sitä, vaan ne voivat halutessaan toimia ko. yhteisöä koskevan normaalin lainsäädännön mukaisesti.
• Jos yhteisön tilikausi on päättynyt 30.11.2019 ja 29.2.2020 välisenä aikana, tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava viimeistään 30.6.2020 mennessä.
• Väliaikaista lakia voi soveltaa, jos kokous pidetään lain voimassaoloaikana (xx.x. – 30.9.2020) ja kutsu on toimitettu väliaikaisen lain mukaisena. Jo julkaistun kokouskutsun voi tarvittaessa lähettää uudelleen lain mukaisena.

Yhdistyksiä (ml. kauppakamarit) koskevat väliaikaiset säännökset:

• Sääntömääräinen kokous, joka on pidettävä elokuun loppuun mennessä (tai aiemmin), voidaan pitää 30.9. mennessä.
• Mahdollinen ylimääräinen kokous (jäsenten vaatima) voidaan myös pitää 30.9. mennessä.
• Jos yhdistyksen hallitus on jo päättänyt, että sääntömääräisen kevätkokouksen asiat siirretään käsiteltäväksi (30.9. jälkeen pidettävän) syyskokouksen yhteyteen, tällaisen päätöksen lainmukaisuus riippuu yhdistyskohtaisesta kokonaisarvioinnista. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon mm. se, mitä yhdistyksen säännöt mahdollistavat, minkälaisia asioita on päätettävänä, mitkä ovat terveydensuojelulliset tarpeet yhdistyksen jäsenkunta huomioon ottaen sekä arvio siitä, että kokousten yhdistämisestä ei aiheudu vahinkoa yhdistykselle eikä sen jäsenille.
• Hallitus voi kaikissa yhdistyksissä sallia sen, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä. Hallitus voi myös sallia, että valtuuston jäsen valtuuttaa toisen valtuuston jäsenen edustamaan itseään. Yksittäisellä asiamiehellä (tai valtuuston jäsenellä) voi olla enintään 1/10 kokouksen äänistä.
• Hallitus voi kaikissa yhdistyksissä sallia sen, että kokoukseen osallistutaan etänä (fyysinen kokouspaikka on silti oltava ja jäsentä ei voi pakottaa etäosallistumiseen).
• Hallitus voi edellyttää ennakkoilmoittautumista kokoukseen, joka järjestetään 30.9.2020 mennessä. Ilmoittautumisen määräpäivä voi olla aikaisintaan viikkoa ennen kokousta. Kutsuaika kokoukselle lasketaan tällöin viimeisestä ilmoittautumispäivästä.

Osakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt:

• Jos tilikausi on päättynyt 30.9.2019-31.3.2020 välisenä aikana, yhtiö voi pitää tilikauden jälkeisen varsinaisen yhtiökokouksensa 30.9.2020 mennessä.
• Mahdollinen ylimääräinen kokous (esim. vähemmistöosakkaiden vaatima kokous) voidaan myös pitää 30.9. mennessä

Osuuskunnat:

• Jos tilikausi on päättynyt 30.9.2019-31.3.2020 välisenä aikana, osuuskunta voi pitää tilikauden jälkeisen varsinaisen osuuskunnan kokouksen 30.9.2020 mennessä.
• Mahdollinen ylimääräinen osuuskunnan kokous (esim. jäsenten vaatima kokous) voidaan myös pitää 30.9. mennessä
• Asiamies voi osuuskunnan kokouksessa edustaa enintään kolmea jäsentä. Asiamies voi edustaa useampaa jäsentä, jos hallitus niin päättää tai jos osuuskunnan säännöissä niin määrätään. Edustajiston jäsen voi valtuuttaa toisen edustajiston jäsenen edustamaan itseään. Yksittäisellä asiamiehellä (tai edustajiston jäsenellä) voi olla enintään 1/10 kokouksen äänistä.
• Hallitus voi kaikissa osuuskunnissa sallia sen, että kokoukseen osallistutaan etänä (fyysinen kokouspaikka on silti oltava ja jäsentä ei voi pakottaa etäosallistumiseen).
• Hallitus voi edellyttää ennakkoilmoittautumista kokoukseen, joka järjestetään 30.9.2020 mennessä. Ilmoittautumisen määräpäivä voi olla aikaisintaan viikkoa ennen kokousta. Kutsuaika kokoukselle lasketaan tällöin viimeisestä ilmoittautumispäivästä.

Pörssiyhtiöt ja First North Finland -markkinalla kaupankäynnin kohteena olevat osakeyhtiöt (osakeyhtiöitä koskevien väliaikaisten säännösten lisäksi):

• Hallitus voi velvoittaa, että osakkeenomistajat osallistuvat yhtiökokoukseen asiamiehen välityksellä. Yhtiön on nimettävä osakkeenomistajien käytettäväksi asiamies, joka ei kuulu yhtiön lähipiiriin (osakkeenomistaja voi nimetä myös muun asiamiehen).
• Hallitus voi velvoittaa, että osakkeenomistajat (ja tarvittaessa myös asiamiehet) osallistuvat yhtiökokoukseen postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
• Em. tapauksissa laissa on tarkempia säännöksiä osakkeenomistajien kyselyoikeuden käyttämisestä ja vastaehdotusten tekemisestä sekä kokouskutsun sisällöstä.

Lain sisältö ja esityöt löytyvät eduskunnan sivuilta:

• Talousvaliokunnan mietintö (mietinnön lopussa laki lopullisessa muodossaan)
• Hallituksen esitys