Kehä V

Sivusto on työn alla ja kokoamme tänne Kehä V liittyvää materiaalia.

"Mikäli tämä väylä olisi missä tahansa muualla Suomessa, se olisi jo nelikaistainen. "

Väyläviraston investointiohjelma 2025–2032 on valmistunut

Väylävirasto on laatinut uuden väyläverkon investointiohjelman vuosille 2025–2032. Vuosittain päivitettävä investointiohjelma on Väyläviraston asiantuntijatietoon perustuva näkemys uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Päätökset hankkeiden toteuttamisesta tekee eduskunta.

Muun muassa Vt 25 Hanko-Mäntsälä 1. vaiheella, joka sijaistsee vasta kolmoskorissa, on merkittävä myönteinen vaikutuus 1,45 saavutettavuutta tarkasteltuna. (Sivu 29)

Päärratahankeesta Helsinki-Riihimäki-hankkeen 3. vaiheen hyödyistä puolet kohdistuu Helsingin seudulle. Lisäksi hankkeesta hyötyy lisäksi Pirkanmaa ja Kanta-Häme sekä laajemmin koko läntinen Suomi.

Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2025-2032 20230327.pdf


Elinvoimavaliokunkunnan kokous 7.3.2024 teemalla Liikenneasiaa - alueen saavutettavuus

Valtatie 25 on merkittävin poikittaisyhteys eteläisestä Suomessa. Miten vt 25 hanke etenee? Miten Pasila–Riihimäki-rataosan liikenteellisen välityskyvyn ja häiriösietokyvyn parantaminen etenee talousalueellamme? Alempi tieverkko on yksi murheenkryyni, miten korjattavat kohteet valitaan?

Ohjelma

  • Päällystyskohteiden ohjelmoinnista Uudenmaan alueella. Timo Karhumäki, yksikön päällikkö, Ely
  • Vt 25 kehittämisen tilannekatsaus. Heli Siimes, yksikön päällikkö, Ely
  • Pääradan Riihimäki-Pasila eteneminen talousalueellamme. Riitta Parviainen, rakentamishankkeen projektipäällikkö, Väylä
  • Riihimäen kaupungin liikenneasioiden tilannekatsaus. Niina Matkala, Riihimäen kaupunki
  • Hyvinkään kaupungin liikenneasioiden tilannekatsaus. Kimmo Kiuru ja Marko Hytönen, Hyvinkään kaupunki

SUOMEN TEIDEN JA RATOJEN PALVELUKYVYN ANALYYSI 10/2023

Destian tekemä selvitys. Pominta Uudenmaan kortista sivulta 52.

Havaintoja maakunnan tieverkosta ja sen palvelukyvystä

  • 53 % raskaan liikenteen suoritteesta hyväkuntoisilla pääteillä
  • 19 % raskaan liikenteen suoritteesta huonokuntoisilla pääteillä
  • 450 km hyväkuntoisia pääteitä
  • 1700 km hyväkuntoisia seutu-ja yhdysteitä
  • 120 km huonoja pääteitä
  • 500 km huonoja seutu-ja yhdysteitä
  • Vaarallisin tieosuus Hanko –Mäntsälä (vt 25)
  • Eniten raskaan liikenteen suoritetta Suomessa
  • Suhteessa eniten huonokuntoisia teitä
  • Tiheä tieverkosto
  • Valtakunnan logistiikan lähtö-ja saapumisalue, merkitystä koko valtakunnan logistiikan sujuvuudelle ja toimitusketjuille
  • Elintarvikejakelun lähtöpiste


Materiaali

Maakuntien_vaylaraportti_Destia.pdf


Aiempaa edunvalvontatyötä

Kehä V kuntoon

Kehä V kehittäjäkunnat Hanko, Raasepori, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä haluavat yhdessä edistä kehätien parantamista vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työt on mahdollista aloittaa heti. Kehä V kattaa Hanko–Mäntsälä (159 km) (valtatie 25) sekä Mäntsälä-Porvoo (kantatie 55) osuuden.

Haluamme lisätä tien turvallisuutta, sujuvoittaa alueen logistiikka- ja tavaraliikennettä, parantaa työmatkapendelöinnin edellytyksiä sekä purkaa ja parantaa Kehä III liikennepainetta.

Kehä V (valtatie 25) Hanko–Mäntsälä (159 km), joka kuuluu maanteiden pääväyliin ja kantatie 55 (Mäntsälä-Porvoo) muodostavat yhdessä kehityskäytävän rungon rautatien kanssa. Kehätien vaikutusalueella on 221 000 asukasta ja kuntien väestönkasvu on ollut yli 11 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana.

Varmistamme tien turvallisuuden

  • Ilman perusparannusta Kehä V (VT 25) on palvelutasoltaan Etelä-Suomen huonoin päätie
  • Kehä V:llä on nykyisellään enemmän onnettomuuksia kuin Kehä III liikennemääriin suhteutettuna

Sujuvoitamme alueen logistiikka- ja tavaraliikennettä

  • Hangon sataman tavaraliikenne on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana; vuodessa noin 240 000 rekkaa Kehä V:llä
  • Hangon (talvisaikaan sula) satama on portti Suomeen ja toimivat tieyhteydet ovat edellytys sujuvalle tavaraliikenteelle koko maahan. Lyhyin merimatka Manner-Suomeen on Hankoon.

Parannamme työmatkapendelöinnin edellytyksiä

  • Kehä V tieosuus muodostaa yhdessä Hangon radan ja työpaikka-alueiden kanssa kehityskäytävän. Liikenteen rakenteelle on ominaista, että valtakunnallisen raskaan liikenteen rinnalle sekoittuu samalle tielle runsasta lähikuntien välistä paikallisia pendelöintiä. Poikittaisliikenne on enimmäkseen yksityisautoilla raskaan tavaraliikenteen seassa.
  • Yksinomaan Kehä V varrella sijaitsevien kuntien asukkaista yli 8 000 henkilöä tekee työmatkansa tietä pitkin. Lisäksi tien varrella on työmatkapendelöintiä muualta maasta.
  • Nopeasti toteutettavia tien parantamistoimenpiteitä ratkaisuja on mahdollista edistää vaiheittain jo nyt
  • Pendelöinnin edellytysten parantaminen on myös elinvoimakysymys läntisellä Uudellamaalla

Puramme ja jaamme Kehä III liikennepainetta

  • KEHÄ V:llä on potentiaalia kasvaa merkittäväksi poikittaisliikenteen pääväyläksi Kehä III rinnalle.

Hyvinkää on maantie- ja rautatieyhteyksien risteyskohta

Uudenmaan viidenneksi suurin kaupunki Hyvinkää on kehittyvien logististen käytävien keskipiste ja risteyskohta. Haluamme parantaa Kehä V –tien turvallisuutta ja roolia logistisena vyöhykkeenä. Kaupungissa toimivat muun muassa Ahlsell, Broman Group, Onninen, Kone ja Konecranes, joiden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa parempien kulkuyhteyksien avulla.

​​​​​​​Maantie-, raide- ja lentoliikenteen helppo saavutettavuus erottuvana tekijänä
Hyvinkää sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritien (VT 3) ja VT 25 Hanko-Mäntsälä tien eli Kehä V risteyksessä. Lisäksi kaupunki on pääradan ja että sähköistettävän Hanko-Hyvinkää –radan risteyskohdassa ja myös ilmateitse helposti saavutettavissa, Helsinki-Vantaan lentoaseman ollessa vain 30 minuutin matkan päässä.

Lisätietoja
Liikenneinsinööri Kimmo Kiuru, etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi