28.11.2023 15:09

Auditointi tiivistää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä

Teksti ja kuvat: Sami Korkala

“Emme elä muuttumattomassa maailmassa. Tiiviimmän yhteistyön avulla saadaan opetus vastaamaan paremmin liike-elämän tarpeita”, sanoo Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Mari Viirelä. Hän vastaa kauppakamarilla auditointien käytännön toteutuksesta.

Liike-elämän ja oppilaitosten yhteistyöllä on luonnollisesti pitkät juuret, mutta systemaattinen auditointi voi kehittää siitä entistä tehokkaampaa. Jo nykyisellään opintoihin kuuluvat työharjoittelut tehdään usein yrityksissä, samoin osa opinnäytetöistä.

Vuorovaikutteinen ja jatkuvaluonteinen kanssakäyminen voi silti tiivistää yhteistyötä entistä toimivammaksi.

“Se auttaa myös kehittämään osaamista, urapolkuja ja tutkinto-ohjelmia. Hyötyjiä ovat yritykset, oppilaitokset ja työntekijät."

OAMK auditoidaan ensimmäisenä

Oulun kauppakamarin ensimmäistä kertaa järjestämä työelämäauditointi on aloitettu Oulun ammattikorkeakoulusta, jonka toiminta auditoidaan aloittain.

Varsinaisissa auditoinneissa on edustus kauppakamarista, oppilaitoksista ja yritysmaailmasta. Kauppakamari on pyytänyt auditoivat yritykset mukaan.

“Idea tuli Pohjois-Karjalasta, jossa on saatu hyviä kokemuksia paikallisen kauppakamarin toteuttamasta auditoinnista”, Viirelä kertoo.

Karelia-ammattikorkeakoulu on ensimmäinen suomalainen korkeakoulu, jonka liike-elämän edustajat ovat auditoineet.

Alueensa liike-elämän ja oppilaitokset tuntevat kauppakamarit ovat luontevia ja osaavia auditoijia. Työelämäauditoinnit tukevat kansallisen koulutuksen arviointileskuksen (Karvi) tekemiä auditointeja tarjoamalla näkökulmia suoraan liike-elämästä. Vuoropuhelussa saattaa nousta esiin asioita, joita oppilaitoksissa ei ole aiemmin tunnistettu. Kun auditoinnit dokumentoidaan hyvin, niistä saa paljon irti oppilaitoksissa.

“Tiedoista voi olla hyötyä jopa strategiatason päätöksenteossa”, Viirelä sanoo.

Lähes puolet opinnoista voi tehdä yrityksessä

OAMK:n sähkö- ja automaatiotekniikan yliopettaja Ensio Sieppi näkee, että auditointi auttaa oppilaitosta tuottamaan yrityksille parempia osaajia.

“Vaikka rahoitus tuleekin valmistuneista opiskelijoista, koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa osaajia yrityksille”, Sieppi sanoo.

Työelämästä kumpuavilla ideoilla voi hänen mielestään terästää opetusta kautta linjan.

“Auditoinnin vaikutus opintojen sisältöön näkyy eniten opiskeluiden loppupäässä, mutta työelämästä tulleita teemoja voidaan nostaa esille myös ammattiaineiden kurssien sisällä. Kaikenlaisen muun yhteistyön lisääminenkin on hyvästä”, Sieppi sanoo.

Harjoittelu on perinteisesti toimiva kanava työllistymiseen, sillä tutuksi tullut opiskelija on yrityksen näkökulmasta helppo ottaa töihin.

Yrityksiin liittyvä osuus opiskeluista voi olla painoarvoltaan yllättävän suuri.

“Opiskelija voi tehdä opinnoistaan jopa 40 prosenttia yritykselle: Harjoittelu, yritysprojekti, tuotantopainotteinen harjoittelu ja opinnäytetyö”, Sieppi luettelee.

Työelämäauditoinnissa nousi pintaan mahdollisuus tehdä kesäajan harjoittelu yritykselle niin, ettei se vaadi oppilaitoksen valvojalta toimenpiteitä.

“Se idea otetaan todennäköisesti jatkojalostukseen.”

Sieppi kertoo, että yritysyhteistyön kehittämiseen on panostettu OAMK:ssa jo pitkään.

“Esimerkiksi yritysten systemaattista kontaktointia on haluttu parantaa. Pyrimme olemaan tasapuolisia ja ottamaan huomioon start up -yritykset siinä missä pörssiyhtiötkin.”

Opiskelijoita ja yrityksiä kohtautetaan myös mm. pitching-tapahtumissa, joissa yrityksiä haetaan tarjoamaan kehitysprojekteja loppuvaiheen opiskelijoille.

SSAB tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä

OAMK:n sähkö- ja automaatiotekniikan auditoinnissa mukana ollut SSAB:n HR Partner Jenni Haverinen pitää työelämäauditointia loistavana konseptina.

“Minusta tämä on erinomainen tapa tarkastella yhteistyön nykytilaa sekä nostaa kehitettäviä asioita esiin. Tarvitsemme yhteisiä alustoja ja foorumeita, jotta löydämme toisemme. Kaikilla ei ole välttämättä myöskään tietoa yhteistyön eri mahdollisuuksista, joten tietoisuutta täytyy lisätä puolin ja toisin.”

Hän koordinoi SSAB:lla oppilaitosyhteisyötä sekä työskentelee työnantajamielikuvan ja rekrytoinnin parissa. SSAB:lle on nyt tärkeää pitää antennit ylhäällä koulutuksen suhteen.

“SSAB:n Raahen tehdas valmistautuu siirtymään vaiheittain kohti fossiilivapaata teräksentuotantoa. Uuden valmistusprosessin myötä tarvitaan myös uudenlaista osaamista.”

OAMK on teräsyhtiölle pohjoisessa yksi tärkeimmistä oppilaitoskumppaneista.

“Meille on tärkeää kehittää muun muassa varhaisia työelämäkontakteja, jotta opiskelijan siirtyminen valmistumisen jälkeen työelämään on mahdollisimman saumatonta”, Haverinen sanoo.

Hän haki auditoinnista parempaa käsitystä siitä, miten opiskelijoiden harjoitteluun liittyvä yhteistyö toimii ja onko nykyistä mallia tarvetta kehittää.

“Halusin myös kuulla, miten OAMK:n koulutustarjonta tukee Oulun seudun yritysten kehittämistä.”

“Paljon kiinni omasta aktiivisuudesta”

Kolmatta vuotta tietojenkäsittelyä OAMK:ssa opiskeleva Julius Meriläinen näkee, että opiskelijat käyttävät mahdollisuutta tutustua yrityksiin vaihtelevasti.

“Aika paljon on opiskelijan omasta aktiivisuudesta kiinni, lähteekö hän mukaan

vapaaehtoisille yritysvierailuille ja muuhun vastaavaan toimintaan. Usein yritysyhteistyön tärkeys ymmärretään vasta opintojen loppupuolella”, Meriläinen sanoo.

Meriläinen oli mukana oman alansa auditoinnissa opiskelijajäsenenä.

“Sain hyviä vinkkejä siihen, miten opiskelijayhdistystoiminnassa voi edistää yritysten ja opiskelijoiden välistä kanssakäymistä.”

Tutorina ja Oulun Tradenomiopiskelijat OuTo Ry:ssä toimivana hän pystyy vaikuttamaan asiaan tavallista enemmän.

“Mielestäni opiskelijoille pitäisi markkinoida paremmin yritysvierailujen ja kontaktien merkitystä.”

Tietojenkäsittelyn tradenomiksi valmistuva Meriläinen toteaa, että yhden tutkintonimikkeen allakin voi olla monenlaisia tarpeita yritysyhteistyön suhteen.

“Aika paljon tradenomeille on tarjolla kaupallisen puolen yrityskontakteja, joista ei ole tietojenkäsittelyn opiskelijoille niin paljon hyötyä.”