Huonot tiet karkottavat investoinnit

Kasvua syntyy sinne, missä on sekä toimivat yhteydet että valmius uusille investoinneille. Tällä hetkellä useilla alueilla nämä kaksi eivät kuitenkaan kohtaa riittävällä tavalla.

Valtatien 25, kantatien 54 ja seututien 132 kaltaiset yhteydet ovat elinkeinoelämän kannalta kriittisiä. Ne yhdistävät valtakunnallisia pääväyliä, teollisuuden tuotantoa ja logistiikan solmukohtia. Silti juuri näiden väylien kehittäminen laahaa perässä, tiet ovat jääneet ajastaan jälkeen ja liikenneturvallisuudeltaan puutteellisia.

Samaan aikaan alueellemme on rakentumassa ja suunnitteilla merkittäviä yritys- ja työpaikkakeskittymiä. Hyvinkäällä uusi Business Park Well tulee tarjoamaan tilaa kasvulle ja Lopella Silmänkannon alueella on kasvupaineita ja kehittämistä valmistellaan. Riihimäellä Arolammin eritasoliittymän alue ja Hausjärvellä Kuulojan teollisuusalue tarjoavat vahvaa potentiaalia yritystoiminnalle keskeisten tieyhteyksien tuntumassa. Ilman sujuvia yhteyksiä nämä alueet eivät realisoidu investoinneiksi täysimääräisesti.

Yrityksille ratkaisevaa ei ole vain tonttien saatavuus, vaan kuljetusten sujuvuus, ennakoitavuus ja kustannustehokkuus. Talousalueemme toimiva tieverkko ei ole vain tekninen perusta, vaan keskeinen kilpailukykytekijä.

Valtion on varattava pitkäjänteinen rahoitus näiden väylien kehittämiseen tieverkon kehittämiseen ja kunnossapitoon. Kyse ei ole yksittäisistä tiehankkeista, vaan siitä, että keskeiset väylät vastaavat elinkeinoelämän tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Jos väylät eivät toimi, investoinnit ohjautuvat muualle. Jos ne toimivat, syntyy kasvua, työpaikkoja ja verotuloja. Tämä tulisi näkyä vahvasti myös poliittisten päättäjien edunvalvonnassa.

Elinvoima ei synny sattumalta. Se rakennetaan, ja se rakentuu toimivien väylien varaan.