Kauppakamarikysely: Kauppasuhteiden palauttaminen Venäjään mahdollisen rauhan jälkeen jakaa yrityksiä

Keskuskauppakamarin johtaja Päivi Pohjanheimo. Kuva: Jari Härkönen

Suomalaisista vientiyrityksistä 43,5 prosenttia näkee, että kauppasuhteiden palauttaminen Venäjän kanssa ennalleen voisi olla joskus mahdollista, jos rauhansopimus olisi sellainen, että se olisi Ukrainan hyväksyttävissä. Yrityksistä 30,6 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että kauppasuhteiden palauttaminen ennalleen ei ole mahdollista. ”Jos asiassa edetään, se tehdään tietenkin yhteisessä rintamassa EU:n kanssa”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

Kauppakamarien vientiyritysten johtajille osoitetussa kyselyssä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa yritysten näkemyksiä kauppasuhteiden palauttamisesta Venäjän kanssa. Kysely tehtiin samaan aikaan, kun tulitaukoa ja rauhansopimusta Ukrainan ja Venäjän välille on valmisteltu intensiivisesti.

Vastanneista yrityksistä 43,5 prosenttia oli sitä mieltä, että kauppasuhteet olisi mahdollista palauttaa joskus ennalleen, jos rauhansopimus on Ukrainalle hyväksyttävissä. Vähän vajaa kolmasosa yrityksistä, 30,6 prosenttia oli sitä mieltä, että kauppasuhteiden palauttaminen ennalleen ei ole Venäjän kanssa mahdollista edes tällaisessa tapauksessa. Yrityksistä 25,8 prosenttia ei osannut tai halunnut ottaa kantaa asiaan.

”Kysymys on varmasti hyvin hankala monelle yrityksille. Tuki hyökkäyssodan kohteena olevalle Ukrainalle on nämä vuodet ollut Suomessa vahvaa. Parin viime viikon aikana käydyt sopimusneuvottelut ovat viitanneet siihen, ettei rauhan saavuttaminen Ukrainan ja Venäjän välille lyhyen ajan kuluttua ole täysin mahdotonta. Mikäli tilanne johtaisi Venäjä-pakotteiden tarkasteluun EU:n ja liittolaisten toimesta, kysymys tulee jollain aikavälillä monille yrityksille eteen. Nyt pitää kuitenkin pitää pää kylmänä”, sanoo Pohjanheimo.

Pohjanheimon mukaan mahdollisesta rauhasta olisi kuitenkin vielä pitkä matka kauppasuhteiden avaamiselle.

”Suomalaisyritykset toimivat tässä tietenkin EU:n yhteisrintamassa. Jos ja kun rauha lopulta saadaan, pitää ensin tarkastella millainen rauha se on, millainen sopimus on ja millä ehdoin Ukraina sen on joutunut allekirjoittamaan. EU:n on tehtävä kokonaisharkintaa Venäjän vastaisiin pakotteisiin liittyen. Suomi arvioi omaa turvallisuuttaan kaikissa vaihtoehdoissa. Vasta sen jälkeen voidaan miettiä, onko minkäänlaista mahdollisuutta alkaa rakentaa kauppasuhteita Venäjään uudestaan. Toistaiseksi konkreettista polkua on vielä turhan aikaista miettiä”, Pohjanheimo sanoo.

Pohjanheimo nostaa esille myös Venäjän-kauppaan liittyvät riskit, jotka monelle yritykselle laukesivat, kun sota alkoi.

”Useat suomalaisyritykset kokivat mittavat tappiot, kun sota alkoi ja yritykset vetäytyivät Venäjältä. Riskit olisivat jatkossakin todellisia ja kysymykseen liittyy myös moraalinen puoli”, Pohjanheimo sanoo.


Ukrainan jälleenrakennus kiinnostaa kolmasosaa

Kyselyyn vastanneista yrityksistä kolmasosa on edelleen kiinnostunut osallistumaan Ukrainan jälleenrakennustyöhön. Vastaavasti vähän reilu kolmasosa ei ole kiinnostunut osallistumisesta ja kolmasosa ei osaa vielä sanoa. Jako on pysynyt suunnilleen samana jo parin vuoden ajan.

”Ukrainan jälleenrakennus tulee olemaan suuri yhteinen eurooppalainen ponnistus, ja alustavaa työtä tehdään jo. Yrityksemme arvioivat osallistumismahdollisuuksiaan, hakevat tietoa hankkeista ja paikallisista yhteistyökumppaneista. Monet pohjoismaiset yritykset ovat olleet liikkeellä eenemmän etunojassa, suomalaiset harkitsevat tarkemmin”, sanoo Pohjanheimo.


Kauppakamarien vientijohtajakysely tehtiin 9-12.2. ja siihen vastasi 126 vientiyritystä ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse ja siihen pystyi vastaamaan vain yhden kerran.   


Menikö kysely ohi?

Vientijohtajakysely lähetetään 4 kertaa vuodessa sähköpostitse ja se on suunnattu vientiyrityksien johtajille. Kyselyyn voi vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden. Ilmoittaudu vientijohtajakyselyn vastaajalistalle inka.hakala@rihykauppakamari.fi