Kauppakamarikysely: Suomalaisnuorten osaamistason lasku voi romahduttaa yritysten kasvuhaaveet – ”Pisa-syöksy ei ole vain koulun ongelma”

“Pisa-syöksy ei ole enää vain koulun ongelma. Puutteet nuorten osaamisessa haastavat jo nyt yritysten kilpailukykyä. Yhä useammin, kun yritysjohtajien kanssa puhuu kasvusta, katseet kääntyvät juuri peruskouluun”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Yli 46 prosenttia kauppakamarikyselyyn vastanneista koki, että nuorten osaamistaso haastaa jo yrityksen kilpailukykyä paljon.

Yritysten näkökulmasta nuorten osaamistaso nousi kyselyssä suurimmaksi yksittäiseksi kilpailukykyhaasteeksi ja ohitti muassa ammattiosaajien saatavuuden sekä työvoiman työkykyyn ja työssäjaksamiseen liittyvät haasteet.

”Yritysten arjessa tämä näkyy esimerkiksi vaikeutena noudattaa työaikoja, sinnikkyydessä ja keskittymiskyvyssä sekä ammatillisen osaamisen puutteissa. Kyse on samoista perustaidoista, jotka luovat edellytykset oppimiselle koulussa”, Pulkkinen sanoo.

Toimialoittain tarkasteltuna nuorten osaaminen huolettaa eniten teollisuudessa ja rakennusalalla sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Kyselyyn vastanneista rakennusalan yrityksistä yli puolet arvioi nuorten osaamistason haastavan niiden kilpailukykyä paljon.

Pulkkinen huomauttaa, että moni yritys on satsannut aiempaa enemmän nuorten perehdyttämiseen ja palautteen antamiseen, mutta erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia paikata koulutusjärjestelmän puutteita kuin suurilla yrityksillä.

“Siksi koulutuksen laatu ja oppimistulokset ovat niiden toimintaedellytysten kannalta erityisen tärkeitä”, Pulkkinen sanoo.

Koulujen vaatimustasoa nostettava

Keskuskauppakamarin mukaan koulujen vaatimustasoa on nostettava. Vaikka oppimistulokset ovat selvästi laskeneet, annetut arvosanat eivät ole seuranneet kehitystä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan samalla osaamisella, jolla on aiemmin ylletty arvosanaan kuusi, voi nykyisin saada kahdeksikon.

”Korkea vaatimustaso on tasa-arvoisesti toimivan koulun ja yhteiskunnan ehto. Meidän täytyy uskaltaa edellyttää nuorilta enemmän ja luotettava siihen, että he pystyvät kyllä oppimaan ja voittamaan esteitä siinä missä aiemmatkin sukupolvet”, Pulkkinen sanoo.

Tutkimusnäytön perusteella korkeat odotukset ja kunnianhimoinen oppimiskulttuuri ovat yhteydessä parempiin oppimistuloksiin. LABOREn tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan myös kansalliset kokeet voivat parantaa oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.

”Suomi voidaan nostaa takaisin oppimisen kärkimaaksi panostamalla oppimisrauhaan kouluissa, lisäämällä pienryhmäopetusta ja ottamalla käyttöön kansalliset taitotason mittaukset, jotka selkeyttävät opiskelun perustavoitteita.”

Myös ammatillisessa koulutuksessa on lisättävä lähiopetusta ja varmistettava, että koulupäivän rakenne ja vaatimukset valmistavat nuoria työelämään, Pulkkinen muistuttaa.

Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten sinnikkyys on heikolla tasolla. Tähän olisi saatava muutos.

“Nuoretkin olisi hyvä saada ymmärtämään, että ajoittainen pinnistely kuuluu oppimiseen ja työelämään. Sitä kautta oppii haastamaan itseään ja sietämään epävarmuutta. Lopulta onnistuminenkin palkitsee suuremmin, kun on nähnyt asian eteen vaivaa”, Pulkkinen sanoo,

“Nyt tarvitaan sitä kuuluisaa suomalaista sisua”, Pulkkinen sanoo.

Keskuskauppakamarin viisi ratkaisua Suomen nostamiseksi oppimisen kärkimaaksi pääset lukemaan täältä.

OSAAJAKYSELYN TULOKSET: Data 2026

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 17.8.-23.8.2026 ja siihen vastasi 885 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Vastaajajoukko koostui pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Eniten vastauksia kyselyyn saatiin palvelualan yrityksistä. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion alueen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäen-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarien sekä Ålands handelskammare jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.