ajankohtaistakauppakamarit | 06.03.2026 15:07
Keskuskauppakamari: Logistiikan kilpailukyky ja kansainväliset yhteydet nostettava liikennepolitiikan ytimeen
Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin mukaan logistiikan kilpailukyky ja elinkeinoelämän kuljetustarpeet tulisi nostaa liikennepolitiikan keskiöön valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa eli Liikenne 12 -suunnitelmassa. Ilman toimivia kansainvälisiä yhteyksiä ja yritysten tarpeita palvelevaa liikenneinfrastruktuuria Suomen talouskasvun edellytykset heikkenevät.
Keskuskauppakamarin mukaan liikennejärjestelmän suunnittelussa ja hankearvioinnissa painottuvat tällä hetkellä liiaksi henkilöliikenteen tarpeet, vaikka elinkeinoelämän kuljetukset muodostavat koko kansantalouden selkärangan.
”Logistiikan toimivuus on keskeinen osa Suomen kilpailukykyä. Tavaraliikenteen ja yritysten kuljetustarpeiden on noustava liikennepolitiikan keskiöön. Myös alempi tieverkko on monille yrityksille kriittinen osa toimitusketjua”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.
Keskuskauppakamari korostaa, että logistiikan kilpailukyky edellyttää vahvoja kansainvälisiä yhteyksiä. Suomelle on asetettava pitkän aikavälin tavoitetila kansainvälisestä saavutettavuudesta kaikissa liikennemuodoissa. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa sekä määrätietoista panostusta Eurooppaa yhdistävän TEN-T-verkon kehittämiseen.
Toimiva liikenneinfra edellytys talouskasvulle
Keskuskauppakamari painottaa myös lentoliikenteen merkitystä Suomen saavutettavuudelle ja kansainvälisille yhteyksille. Lentoliikenteelle on laadittava pitkän aikavälin tavoitetila ennen päätöksiä lentoasemaverkoston tulevasta rakenteesta ja hallintamalleista.
”Strategisen lentoasemaverkoston kriteereissä on huomioitava elinkeinoelämän tarpeet ja lentoliikenteen tuoman saavutettavuuden kansantaloudelliset hyödyt”, Kalenoja sanoo.
Lisäksi Keskuskauppakamari esittää perusväylänpidon rahoituksen tason nostamista jo vuosina 2027–2028, jotta liikenneverkon korjausvelan kasvu voidaan pysäyttää. Riittävän liikenneverkon kehittämisrahoituksen varmistaminen edellyttää tulevaisuudessa aktiivista selvitystyötä budjetin ulkopuolisista rahoitusinstrumenteista.
”Toimiva ja ennakoitavasti rahoitettu liikenneinfra on edellytys talouskasvulle. Ilman riittäviä panostuksia vaarannamme yritysten kilpailukyvyn ja Suomen houkuttelevuuden investointikohteena”, Kalenoja kiteyttää.
Keskuskauppakamari lausunto on luettavissa täältä: Lausunto valtioneuvoston selontekoon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037 – Keskuskauppakamari