ajankohtaistakauppakamarit | 22.08.2025 14:04
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Ei merkkiä paremmasta – konkurssien kasvu rajua
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tuore Tilastokeskuksen tieto yritysten konkursseista kertoo, ettei toistaiseksi merkkiä paremmasta vielä näy: konkurssien määrä kasvoi heinäkuussa voimakkaasti. Vaikka varovaisen myönteisiä merkkejä Suomen taloudessa on jo näkynyt, ei se vielä riitä tukemaan yrityksiä.
Tilastokeskuksen mukaan uusia konkursseja nähtiin heinäkuussa 251, mikä on 26 enemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 930, mikä on likimain samalla tasolla kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan. Tilannetta ei Appelqvistin mukaan voi tulkita positiivisena.
”Suhdannerintamalta on saatu jo varovaisen myönteisiä merkkejä, mutta konkurssien kasvu on jatkunut kesällä rajuna. Tyypillisesti konkursseja pannaan heinäkuussa vireille selvästi keskimääräistä vähemmän, joten edellisiä kuukausia hieman pienempää lukemaa ei voi tulkita niin, että tilanne olisi parantunut”, toteaa Appelqvist.
Viime vuoteen verrattuna konkurssien määrä kasvoi eniten palvelualoilla, erityisesti majoituksessa ja ravintola-alalla sekä kuljetusalalla. Määrällisesti konkursseja oli runsaasti myös kaupan ja rakentamisen toimialoilla, mutta niissä kasvu oli vähäisempää.
”Pitkään jatkunut heikko talousjakso koettelee yritysten kantokykyä. Tietty määrä konkursseja kuuluu markkinatalouteen ja on tarpeellista talouden uusiutumisen kannalta, mutta nyt syy on haasteellisissa olosuhteissa, jotka johtavat rahojen loppumiseen. Kasvu ei ole toistaiseksi selkeästi käynnistynyt, eivätkä hennot myönteiset uutiset riitä tukemaan yrityksiä, jotka ovat ajautuneet ongelmiin”, arvioi Appelqvist.
Appelqvistin mukaan tällä hetkellä konkursseja on selvästi enemmän kuin koskaan 2000-luvulla, vaikka olemme yhä kaukana 1990-luvun alun ennätysvuosista. Konkurssiin on mennyt erityisesti pienempiä palvelualan yrityksiä, minkä seurauksena konkurssiyritysten henkilömäärä ei ole kasvanut yhtä dramaattisesti, vaikka henkilöstömäärä on sekin kääntynyt kuluvan vuoden aikana takaisin selvään nousuun. Toistaiseksi henkilöstömäärä on silti alempana kuin pahimmillaan vuoden 2024 lopulla.
”Uskoisin, ettei tilanne enää pitkään pahene, koska kotitalouksien ostovoima on kohentunut, ja matalampi korkotaso tukee vientiteollisuutta ja rakentamista. Konkursseja tulee kuitenkin viiveellä, mikä tarkoittanee sitä, että lähikuukaudet ovat vielä haasteellisia”, sanoo Appelqvist.