ajankohtaistakauppakamarit | 22.10.2026 10:31
Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys 2026 on nyt julkaistu – yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ennätykselliset 82 miljardia euroa
Keskuskauppakamarin Suuren veroselvityksen mukaan yritykset maksoivat ja tilittivät vuonna 2024 veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 82 miljardia euroa. Summa on viisi miljardia euroa suurempi kuin vuonna 2021. Yritystoiminnan kautta kertyneet verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut kattoivat kaksi kolmasosaa kaikista Suomen veroista ja sosiaaliturvamaksuista niiden kokonaismäärän ollessa 116 miljardia euroa.
Vuoden 2024 tiedot ovat tuoreimmat, jotka yritysten verokädenjäljestä ovat saatavilla. Suuressa veroselvityksessä on mukana 351 900 osakeyhtiötä, osuuskuntaa ja muuta yritystä, jotka maksoivat tai tilittivät veroja tai joilla oli verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2024. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen ja Työllisyysrahaston tietoihin. Eläkevakuutusmaksujen kertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen ja Työllisyysrahaston tietojen perusteella.
”Yhteisövero on vain jäävuoren huippu” – yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ennätykselliset 82 miljardia euroa
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Suurimmat verovirrat syntyvät siitä, että yritykset toimivat työnantajina. Siihen liittyy noin puolet kaikista yritystoiminnan synnyttämistä veroista. Veroja kertyi ennen kaikkea palkoista tehtävistä ennakonpidätyksistä, jotka kerryttivät hieman yli 18 miljardia euroa vuonna 2024.
Arvonlisäveroa kertyi 2024 lähes 23 miljardia euroa ja yhteisöveroa vajaat 7 miljardia euroa.
”Yhteisöverosta ja sen alentamisesta puhutaan julkisuudessa paljon, mutta se on vain jäävuoren huippu yritysten kerryttämistä veroista”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Yhteisöveroa maksetaan yritysten voitoista, mutta valtion verotulojen kannalta suurempi merkitys on sillä, että yritykset työllistävät ihmisiä, jotka maksavat veroja.
”Yritysten verokädenjälki on valtava. Ilman yritystoimintaa näitä tuloja ei syntyisi yhteiskunnan toimintojen rahoittamiseksi, vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jääkään yritysten omiksi kustannuksiksi.”
Osa veroista jää yritysten maksettaviksi. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista, kuten arvonlisävero, peritään asiakkailta tuotteiden hinnassa. Osa pidätetään työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.
Yhteisöveron tuotot kasvaneet verokannan laskun jälkeen
Yhteisöveroa kertyi vuonna 2024 lähes 7 miljardia euroa. Se on noin miljardi euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Syynä laskuun on talouden taantuma. Eniten yhteisöveroa kertyi teollisuudesta, rahoitusalalta ja kaupan alalta. Yhteisövero peritään yrityksen tuloksesta, ja sen tuotto jaetaan valtion ja kuntien kesken.
Pidemmällä aikavälillä kehitys on ollut myönteistä.
”Yhteisöveron tuotot ovat kasvaneet merkittävästi sen jälkeen, kun verokantaa laskettiin vuonna 2014. Se kertoo yritysten kannattavuuden parantumisesta ja Suomeen tehdyistä kannattavista investoinneista”, Viitala sanoo.
Työnantajajana toimiminen rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan
Työnantajana yritys pidättää palkoista ennakonpidätyksen ja työntekijän osuuden vakuutusmaksuista, minkä takia suurin osa yritysten synnyttämistä verovirroista liittyy työnantajana toimimiseen. Myös työeläkevakuutusmaksusta pääosa jää työantajan kustannukseksi.
”Poliittisissa päätöksenteossa on arvioitava kriittisesti, miten päätökset vaikuttavat yritysten mahdollisuuksiin kasvaa ja työllistää. Suomen on oltava yrityksille houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen toimintaympäristö. Vain silloin yritykset investoivat, työllistävät ja kasvavat.”
”Yritykset synnyttävät verotulot, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan”, Viitala sanoo.