Mitä tapahtuu, kun vesi, ydin ja vety kohtaavat saman katon alla?

Kuvassa vasemmalta oikealle: Sanni Kontinen (Gasgrid), Kristjan Mihhels (Steady Energy), Maria Palo (AFRY) sekä Sanna Kytömäki (Hyvinkään Lämpövoima Oy)

Järjestimme 17.09.2025 tapahtuman "Mitä tapahtuu, kun aurinko, ydin ja vety kohtaavat saman katon alla?" jossa keskustelimme energiaratkaisuista. Suomi etenee kohti hiilineutraaliutta vahvistamalla puhtaita energiaratkaisuja. Käynnissä on useita hankkeita, jotka tukevat energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kestävää kasvua.

Energiamurros ei ole enää tulevaisuutta – se on tässä ja nyt. Vety, pienydinvoima ja lämpövarastot rakentavat hiilineutraalia tulevaisuutta.

Tapahtumassa oli mukana huippupuhujia: Sanna Kytömäki (Hyvinkään Lämpövoima Oy) kertomassa Kulomäkeen sijoittuvasta lämmön kausivarastointi -hankkeesta, Sanni Kontinen (Gasgrid) puhumassa vetytalouden mahdollisuuksista ja suunnitelmista, Maria Palo (AFRY) esittelemässä pienydinvoiman käyttöä sekä Kristjan Mihhels (Steady Energy) kertomassa Suomen ensimmäisestä pienydinvoimaan perustuvasta testilaitoksesta kaukolämmön tuotantoon.


​​​​​​​Vetyverkko kytkee Suomen Eurooppaan

Gasgrid vastaa Suomessa kaasujen siirrosta ja siirtojärjestelmästä sekä rakentaa valtion mandaatilla kansallista vetyverkkoa, joka yhdistää teollisuuden suurasiakkaita ja mahdollistaa rajat ylittävän vetytalouden. Tavoitteena on, että merkittävä osa suomalaisesta teollisuudesta on kytketty vetyverkkoon vuoteen 2030 mennessä.
Vety on keskeinen ratkaisu sektoreilla, joilla suora sähköistäminen ei ole mahdollista. Sen avulla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä esimerkiksi kemian-, teräs- ja jalostusteollisuudessa. Lisäksi vetytalous tarjoaa Suomelle merkittävän mahdollisuuden synnyttää uusi vientivetoinen teollisuuden ala.
Toteutumisessa on omat haasteensa. Kansallisen vedynsiirtoreitin suunnittelussa on mukana yli 1 500 kilometriä putkilinjaa, viisi ympäristövaikutusten arviointia (YVA), lähes 70 kuntaa ja yli 14 000 maanomistajaa.
Euroopan komissio myönsi keväällä 2024 Suomen ja kumppanien vetyhankkeille yhteisen edun mukaisen PCI-aseman sekä 51,4 miljoonaa euroa rahoitusta. Suurimmat tuet saivat Nordic Hydrogen Route (29,4 M€), Baltic Sea Hydrogen Collector (15,3 M€) ja Nordic-Baltic Hydrogen Corridor (6,8 M€).

Sanni Kontinen (Gasgrid)


​​​​​​​Uudet ydinteknologiat nousemassa

Suomen energiamurrosta tukevat myös pienydinvoimalaratkaisut (SMR), jotka täydentävät sähköntuotantoa ja voivat toimia joustavasti osana teollisuuden ja kaupunkien energiainfrastruktuuria. SMR-laitosten etuina ovat pienempi investointikustannus, lyhyempi rakentamisaika ja mahdollisuus sijoittaa ne lähemmäksi teollisuusalueita ja asutusta.
Kotimainen Steady Energy kehittää modulaarisia ydinlämmitysyksiköitä, joiden avulla voidaan tuottaa vakaata ja kustannustehokasta lämpöä esimerkiksi kaukolämpöön ja prosessiteollisuuteen. Yhtiö on kerännyt tähän mennessä yli 45 miljoonaa euroa rahoitusta, ja sen teknologia etenee kohti ensimmäistä pilottihanketta.
Yhtiön kehittämä LDR-50 -reaktoriyksikkö perustuu kevytvesiteknologiaan ja tuottaa jopa 50 megawattia lämpöä. Ratkaisun avulla voidaan tuottaa kaukolämpöä, prosessilämpöä, jäähdytystä sekä meriveden suolanpoistoa. Tavoitteena on alle 40 €/MWh -hintataso, mikä tekee ratkaisusta kilpailukykyisen vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille.
Myös kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY on vahvasti mukana energiamurroksessa. 18 000 asiantuntijan voimin yhtiö tukee asiakkaita puhtaan energian ja kestävän infrastruktuurin rakentamisessa, ja sen osaaminen ulottuu niin ydinteknologioihin kuin vetyhankkeisiin.

Kristjan Mihhels (Steady Energy)

Maria Palo (AFRY)


Hyvinkäällä lämmön varastointi murtaa rajoja

Hyvinkään Kulomäkeen rakennettava Suomen ensimmäinen kausilämpövarasto hyödyntää käytöstä poistettua sorakuoppaa vesivarastona. Lämpöä ladataan kesällä ja puretaan talvella kaukolämpöverkkoon fossiilisia polttoaineita korvaamaan. Hyvinkään Lämpövoima kertoo, että hankkeen avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 4 400 tonnia vuodessa ja kattaa jopa 25 % Hyvinkään vuosittaisesta lämmöntarpeesta. Ratkaisu tarjoaa mallin muillekin suomalaisille kaupungeille.

Sanna Kytömäki (Hyvinkään Lämpövoima Oy)


Suomi energiamurroksen kärjessä

Energia-alan muutos Suomessa rakentuu vahvojen peruspilarien varaan: vetytalous, uudet ydinvoimaratkaisut, kaukolämmön kehittäminen sekä kansainvälinen yhteistyö. Yhdessä nämä mahdollistavat paitsi ilmastotavoitteiden saavuttamisen, myös uudenlaisen kilpailukyvyn, energiaomavaraisuuden ja kestävän kasvun.
Suomella on erinomaiset lähtökohdat nousta puhtaan energian edelläkävijäksi – ja nyt on aika hyödyntää tämä potentiaali täysimääräisesti.