25.09.2024 08:28

Neuvontapalvelut: Kilpailukieltosopimuksen perusteella maksettava korvaus

Kysymys:
Työntekijän kanssa on tehty osana työsopimusta kilpailukieltosopimus ja nyt hän on irtisanoutunut työsuhteesta. Pitääkö hänelle maksaa korvausta kilpailunrajoitusajalta, vaikka työsuhde on ehtinyt kestää vain lyhyen aikaa? Entä pitääkö korvausta maksaa, vaikka työntekijä aloittaa uuden työnantajan palveluksessa, kun uusi työ ei ole kilpailevaa? Pitäisikö korvausta maksaa silloinkin, jos työntekijä ei tekisi mitään työtä kilpailunrajoitusaikana? Voiko työnantaja irtisanoa kilpailukieltosopimuksen vielä tässä vaiheessa? Tai voisiko siihen vedota, että laki on muuttunut sen jälkeen, kun kilpailukieltosopimus tehtiin?

Vastaus:
Työnantajalla on velvollisuus maksaa korvausta kilpailunrajoitusajalta suoraan sillä perusteella, että työntekijällä on kilpailukieltosopimus. Vain silloin korvausvelvollisuutta ei olisi, jos työsuhde päättyisi työnantajasta johtuvasta syystä.

Korvausvelvollisuuteen ei vaikuta se, miten pitkään työsuhde on kestänyt. Jos työnantaja haluaa välttyä maksamasta korvausta lyhyen työsuhteen päättyessä, niin itse kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa ehto, että sopimus tulee voimaan vasta tietyn ajan kuluttua työsuhteen alkamisesta. Silloin työntekijäkin saisi vastaavasti aloittaa kilpailevan työn heti työsuhteen päätyttyä.

Korvausvelvollisuuden kannalta sillä ei ole merkitystä, mitä työntekijä kilpailunrajoitusaikanaan tekee, kunhan hän ei harjoita sinä aikana kilpailevaa toimintaa sopimuksen vastaisesti. Korvausta on maksettava sekä silloin, kun työntekijä käyttää kilpailunrajoitusaikansa vapaa-ajan viettoon, että silloin, kun hän työskentelee kilpailunrajoitusaikana ei-kilpailevassa työssä. Työnantaja maksaa rajoitusajalta korvausta juuri siksi, että työntekijä ei harjoittaisi kilpailevaa toimintaa tämän kanssa.

Työnantaja ei voi vedota siihen, että laki on muuttunut sopimuksen tekemisen jälkeen. Työnantajalla on halutessaan mahdollisuus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituus on vähintään 1/3 kilpailunrajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Eli jos sovittu kilpailunrajoitusaika on esimerkiksi kuusi kuukautta, irtisanomisaika on kaksi kuukautta, ja yhdeksän kuukauden kilpailunrajoitusajalla kolme kuukautta. Kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika ei ole sidoksissa siihen, mikä on työsopimuksen irtisanomisaika. Myöskään sillä ei ole merkitystä, onko kilpailukieltosopimuksesta sovittu osana työsopimusta vai erikseen.

Kilpailukieltosopimusta ei voi irtisanoa enää sen jälkeen, kun työntekijä on jo ehtinyt irtisanoutua.

Neuvontapalvelu on maksuton Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenille

Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhdeasioista tai vaikka yrityksen kauppasopimuksista? Lakineuvontapalvelut sisältyvät Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenetuihin. Helsingin seudun kauppakamarin juristit ja asiantuntijat vastaavat neuvontapalvelussa henkilökohtaisesti kysymyksiisi.