Neuvontapalvelut: Liiketulo valtiosta, jonka kanssa ei ole verosopimusta

Suomessa yleisesti verovelvollinen yhteisö on velvollinen suorittamaan veroa täältä ja muualta saamastaan tulosta (TVL 9 §:n 1 momentin 1 kohta). Suomessa yleisesti verovelvollinen yhteisö on siis lähtökohtaisesti velvollinen suorittamaan Suomeen veroa kaikista saamistaan tuloista riippumatta siitä, ovatko tulot kertyneet Suomesta vai ulkomailta.

Yleisesti verovelvollisen yhteisön verotus toimitetaan verotusmenettelylain säännösten mukaisesti ja yhteisön tulee antaa veroilmoitus kaikista saamistaan tuloista, myös ulkomailta kertyneistä tuloista. Verovelvollinen saa vähentää verovuoden veronalaisista tuotoista niihin kohdistuvat vähennyskelpoiset kulut.

Myös toisella valtiolla voi kyseisen valtion sisäisen lainsäädännön ja sovellettavan verosopimuksen perusteella olla verotusoikeus tuloon, jonka Suomessa yleisesti verovelvollinen yhteisö saa ulkomailta. Tuloon kohdistuu tällöin kaksinkertaista verotusta, kun tuloa verotetaan sekä asuin- että lähdevaltiossa.

Lähtökohtana on, että lähdevaltiossa suoritettu vero hyvitetään verovelvollisen asuinvaltiossa. Suomen solmimissa verosopimuksissa on sovittu siitä, miten kaksinkertainen verotus poistetaan. Verosopimuksen määräysten mukaisesti kaksinkertainen verotus poistetaan joko hyvitysmenetelmällä tai vapautusmenetelmällä.

Verokantojen erotus jää myyvän yhtiön vahingoksi, ja jos myynti on jatkuvaa ja volyymi riittävän suurta, vahinko voi olla merkittävä, koska kansainvälistä kaksinkertaista verotusta jää hyvittämättä.

Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettu laki (menetelmälaki) sisältää tarkemmat säännökset kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta. Menetelmälakia sovelletaan verosopimustilanteissa verosopimuksen sallimissa rajoissa. Jos Suomella ei ole tuloverosopimusta lähdevaltion kanssa, kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen sovelletaan menetelmälain 2 §:n mukaisesti hyvitysmenetelmää.

Hyvitysmenetelmässä Suomi verottaa yleisesti verovelvollisen yhteisön ulkomailta saaman tulon, mutta vähentää Suomeen suoritettavasta verosta ulkomaille suoritetun veron. Jos verosopimusta ei ole, Suomi hyvittää vain vieraalle valtiolle maksetun veron. Menetelmälain 4 §:n 1 momentin mukaan hyvitys ei voi ylittää vieraasta valtiosta saadusta tulosta Suomessa suoritettavien verojen määrää.

Suomessa yleisesti verovelvollisen yhteisön on vaadittava ulkomaisen veron hyvitystä kirjallisesti verotusta toimitettaessa. Vaatimuksessa on oltava selvitys vieraan valtion veron määrästä ja maksuperusteesta sekä siitä, että vieraan valtion vero on suoritettu samoin kuin muut hyvityksen antamista varten tarpeelliset seikat. Selvitykseksi toisen valtion verosta hyväksytään esimerkiksi verotuspäätös tai tulon maksajalta saatu todistus ennakonpidätyksestä. Verovelvollisen on esitettävä vaatimuksensa verolomakkeella 70.

Jos tulosta ei suoriteta veroa Suomessa, ei Suomessa tule hyvitettäväksi tulosta ulkomailla mahdollisesti suoritettua veroa.

Myöskään siinä tapauksessa, että maiden välillä olisi voimassa oleva verosopimus ja maksaja pidättäisi veron vastoin verosopimuksessa sovittua, maksettua veroa ei Suomessa hyvitettäisi.

Verosopimuksesta huolimatta, joissakin tapauksissa maksaja pidättää lähdeveron, ellei tulon saaja toimita maksajalle verottajalta pyynnöstä saatavaa kotipaikkatodistusta. Toisinaan maksaja toimittaa kotipaikkatodistuslomakkeen, johon pyydetään lisäämään saajan ja maksun tiedot ja hakemaan siihen verotoimistosta leima ja allekirjoitus.

Esimerkkinä on tilanne, jossa suomalainen yritys myy tavaraa tai palvelua Portugalissa sijaitsevalle asiakkaalle. Portugalin kanssa ei ole ollut voimassa olevaa verosopimusta 1.1.2019 alkaen, joten verosopimuksessa sovittu ei ole voimassa ja samaa, samalta ajanjaksolta kertyvää tuloa verottaa sekä Suomi että Portugali. Kyse on kansainvälisestä kaksinkertaisesta verotuksesta.

Asiakas toimii Portugalin sisäisen lainsäädännön mukaan ja pidättää lähdeveron saamansa laskun loppusummasta ja maksaa vain neton suomalaiselle toimittajalle. Suomalainen yhtiö ilmoittaa saman tulon verotettavana tulona Suomessa. Portugaliin on maksettu lähdeveroa 25 % ja Suomessa vastaavasta tulosta hyvitetään 20 %, joten esimerkin yhtiö maksaa saamastaan tulosta enemmän veroa kuin sitä Suomessa hyvitetään.

Verokantojen erotus jää myyvän yhtiön vahingoksi, ja jos myynti on jatkuvaa ja volyymi riittävän suurta, vahinko voi olla merkittävä, koska kansainvälistä kaksinkertaista verotusta jää hyvittämättä.

Hyödyllisiä linkkejä:

• 70 Vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi (3091) – vero.fi
• Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen – vero.fi

Mika Olli
veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari
Neuvontapalvelut

Neuvontapalvelu on maksuton Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenille

Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhdeasioista tai vaikka yrityksen kauppasopimuksista? Lakineuvontapalvelut sisältyvät Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenetuihin. Helsingin seudun kauppakamarin juristit ja asiantuntijat vastaavat neuvontapalvelussa henkilökohtaisesti kysymyksiisi.