Neuvontapalvelut: Tasa-arvolakiin tulossa täsmennyksiä syksyllä 2026

Hallituksen esitys tasa-arvolain muuttamiseksi annettiin 26.3.2026 (HE 36/2026 vp). Siinä ehdotetaan tarkennuksia työelämän syrjintää, työnantajan selvitysvelvollisuutta ja hyvityksen vaatimista koskeviin pykäliin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyn 2026 aikana, tarkka päivämäärä ei ole vielä tiedossa.

Syrjintä työelämässä (8 §)

Tasa-arvolain syrjintää työelämässä koskevassa pykälässä on määritelty viisi tilannetta, joissa työnantajan menettelyä pidetään syrjintänä. Ehdotetut muutokset koskevat 8.1 §:n 2-kohtaa, jonka mukaan työnantajan menettelyä pidetään tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä silloin, jos työnantaja työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan.

Lakiehdotuksen mukaan edellä tarkoitettua lainkohtaa täsmennettäisiin siten, että sen sisältämään luetteloon työnantajan toimista lisättäisiin määräaikaisuus. Lisäksi tämän lainkohdan listaan syrjintäperusteista lisättäisiin vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Eli työnantajan menettely olisi tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää, jos työnantaja työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta, jatkumisesta tai määräaikaisuudesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden tai synnytyksen, vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Näillä täsmennyksillä ei pyritä muuttamaan nykyistä oikeustilaa, vaan niillä on tarkoitus selkeyttää lain tulkintaa. Esimerkiksi työntekijän raskaus ei saa vaikuttaa siihen, että työsopimus tehdään vain määräaikaisena eikä työntekijän vanhemmuus tai perheenhuoltovelvollisuus ole peruste esimerkiksi olla tarjoamatta työntekijälle vaativampia työtehtäviä. Tällainen menettely on syrjivää jo tälläkin hetkellä.

Tasa-arvolakiin ehdotetaan myös lisäystä koskien edellä käsiteltyä lainkohtaa. Lisäyksen mukaan lainkohdassa tarkoitetulla tehtävään valinnalla sekä palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta päättämisellä tarkoitettaisiin myös tilannetta, jossa työvoimaa vuokrataan toiselta työnantajalta ja käyttäjäyritys työhön valitessaan tai vuokratyöntekijää koskevaa tilausta päättäessään asettaa työntekijän epäedullisempaan asemaan raskauden, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Näissä tilanteissa työntekijällä olisi oikeus vaatia tasa-arvolain mukaista hyvitystä myös käyttäjäyritykseltä. Ehdotuksella pyritään täsmentämään tasa-arvolain tulkintaa ja ulottamaan hyvitysvastuu käyttäjäyritykseen tilanteessa, jossa käyttäjäyritys on syrjinyt vuokratyöntekijää tasa-arvolain vastaisesti. Kyseeseen voi tulla myös tilanne, jossa sekä työntekijän oma työnantaja että käyttäjäyritys syyllistyvät syrjintään ja tällöin työntekijä voisi vaatia tasa-arvolain mukaista hyvitystä molemmilta.

Syrjintää työelämässä koskevaan pykälään esitetään myös pieniä muita täsmennyksiä, joita en tässä artikkelissa käy läpi.

Työnantajan velvollisuus antaa selvitys menettelystään (10 §)

Tasa-arvolain mukaan työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystään, jos työntekijä katsoo tulleensa syrjityksi työhön tai koulutukseen valittaessa. Vastaavasti työnantajan viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo joutuneensa muilla tavoin syrjityksi työelämässä, tai häirinnän tai vastatoimien kohteeksi. Lisäksi työnantajan on annettava selvitys työntekijälle tämän palkkauksen perusteista ja muut työntekijää koskevat välttämättömät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko palkkasyrjinnän kieltoa noudatettu.

Työnantajan selvitysvelvollisuutta ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin lisätään työnantajalle selvitysvelvollisuus määräaikaisen työsopimuksen päättymisen yhteydessä. Työnantajan olisi ilman erillistä pyyntöä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään määräaikaisuuden päättyessä, annettava kirjallinen selvitys määräaikaisuuden päättymisen syistä tai työsuhteen jatkamatta jättämisestä, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva on työsuhteensa aikana ilmoittanut raskaudesta, synnytyksestä tai perheenhuoltovelvollisuudesta. Selvitys tulisi toimittaa työntekijälle ennen työsuhteen päättymisajankohtaa. Esimerkiksi raskaussyrjintä voi ilmetä siten, että saatuaan tiedon työntekijän raskaudesta tai perhevapaalle jäämisestä, työnantaja päättää, ettei työntekijälle tarjota uutta määräaikaista työsopimusta. Työnantajan tulisi selvittää, mitä tehtävälle on tapahtunut ja miten työnantaja suunnittelee hoitavansa työt jatkossa. Jos työnantaja olisi esimerkiksi palkkaamassa tehtävään uutta henkilöä, tästä tulisi ilmoittaa selvityksessä. Selvitys olisi annettava automaattisesti, viivytyksettä ja kirjallisesti. Selvitysvelvoitteen myötä työntekijä voisi saada paremmin tiedon työpaikan tosiasiallisista tapahtumista ja mahdollisesta syrjinnästä. Työnantajalla olisi selvitysvelvollisuus myös siinä tilanteessa, että esimerkiksi työntekijän raskaus olisi tullut työnantajan tietoon muuta kautta kuin työntekijältä itseltään.

Hyvityksen vaatiminen (12 §)

Tasa-arvolaissa säädettyä hyvitystä on vaadittava kanteella. Kanne hyvityksen suorittamisesta on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta. Työhönottotilanteissa kanne on kuitenkin voimassa olevan lain mukaan nostettava vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta.

Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että työhönottotilanteita koskeva vuoden kanneaika poistettaisiin ja kanne olisi kaikissa tilanteissa nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi momentti, jonka mukaan syrjintäasian vireilletulo yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa keskeyttäisi määräajan kulumisen. Ehdotuksilla parannettaisiin oikeusturvan saatavuutta.

Reetta Riihimäki
juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari

Neuvontapalvelu on maksuton Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenille

Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhdeasioista tai vaikka yrityksen kauppasopimuksista? Lakineuvontapalvelut sisältyvät Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenetuihin. Helsingin seudun kauppakamarin juristit ja asiantuntijat vastaavat neuvontapalvelussa henkilökohtaisesti kysymyksiisi.