Pakotteiden kiertämisen riski on todellinen

Lisäksi keskustelimme yritysten vastuusta pakotteiden toimeenpanossa ja pakotteiden kiertämisen estämisessä sekä mitä yritysten tulee ottaa huomioon varmistaakseen, ettei yrityksen tuotteita tai teknologiaa päädy Venäjälle. Mukana olivat Ulkoministeriö, Tulli, KRP:n rahanpesunselvittelykeskus, Suojelupoliisi ja Ulosottolaitos.

EU-pakotteet ovat jäsenmaissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä ja pakotteiden rikkominen sekä niiden kiertäminen on kielletty neuvoston asetuksissa

Pakotteet tulevat olemaan voimassa pitkään. Niiden tavoitteena on vaikuttaa toimintaan, rajoittaa materiaalien ja teknologian saatavuutta sekä tyrehdyttää rahoituksen lähteet. Vaikka pakotteiden teho näkyy Venäjällä pitkällä aikavälillä, jo nyt tunnistetaan niiden heikentäneen Venäjän taloustilannetta.

Pakotteet ovat lisänneet kaupankäynnin kustannuksia, rajoittaneet pääsyä tärkeisiin taistelukenttätuotteisiin ja muuttaneet Venäjän ulkomaankaupankäyntiä. Teho näkyy muun muassa komponenttien ja lopputuotteiden hinnannousuna sekä ulkomaisen rahoituksen saatavuusongelmina. Lisäksi teknologian puute kasvaa ja laatu laskee. Venäjä tarvitsee komponentteja muun muassa sotateollisuuden ylläpitoon ja teknologiasektorille. Vaikka mahdollisuuksia kiertää pakotteita on olemassa, korvaavat reitit eivät auta kaikessa.

Myyjän vastuu asiakkaansa tuntemisesta korostuu erityisesti kansainvälisessä kaupankäynnissä. Liiketoimintapäätösten tulisi pohjautua pakoteriskeistä saatavilla oleviin tietoihin ja riittäviin asianmukaisiin toimintatapoihin. Tämä koskee muun muassa asiakkaan tuntemismenettelyä. Tarkastusohjeissa tulisi ottaa huomioon asiakasyrityksen toiminnan maantieteelliset alueet, liiketoimintamalli, sekä erityispiirteet että henkilöstön riskinarviointi.

Keskeinen osa pakoteseurantaa on yrityksen menettelytapojen dokumentoiminen ja yrityksen henkilöstön sitouttaminen pakotteiden noudattamisohjeisiin. Pitkään jatkunut asiakkuus voi olla riski yrityksen liiketoiminnalle. Asiakkaan tuntemisen prosessi on syytä tehdä vähintään sopimusta uusittaessa, omistajan vaihtuessa tai uuden tilauksen saapuessa, jolloin on hyvä tarkistaa kuitenkin, kuuluuko tuote uusien pakotteiden listalle.

Yritykselle on olennaista tietää, onko yrityksen tuoteportfoliossa pakotteiden alaisia/vientivalvottavia tuotteita ja onko asiakkaita tai kumppaneita riskialttiissa maissa, joiden osalta voi olla muun muassa asevientikielto. On myös tunnistettava, onko liikekumppani pakotelistalla tai onko hänen yrityksensä pakotteiden kohteena olevan osapuolen omistuksessa tai määräysvallassa.

Loppukäyttäjätodistus voinee vahvistaa loppukäyttäjän, mutta on huomioitava, että todistuksia voidaan myös väärentää. Maksajan ja käytetyn pankin selvittäminen ovat myös olennaisia riskianalyysiä tehtäessä. Liiketoimintasopimukseen voidaan myös lisätä lauseke pakotteiden kiertämisestä ja vastuusta. EU-komissio suositteleekin ”ei jälleenmyyntiä Venäjälle” (ns. No Russia –lausekkeen) lausekkeen käyttöönottoa. Pakotteiden kiertämisen tunnistamiseksi ja estämiseksi tulee herätä epäilys epätavallisista tai epäloogisista kauppareiteistä. Sekä mikäli vienti tapahtuu toimijoille, jotka ovat aiemmin toimittaneet EU-alkuperää olevia CHP tuotteita Venäjälle tai joiden toimitukset ovat nousseet niin sanottuihin alustamaihin. Lisäksi on tarkasteltava asiakkaita maissa, joiden toimitukset Venäjälle ovat kasvaneet jyrkästi, vaikka ne ovat alkaneet harjoittaa valvontaa.

Pakotepakettien tuotelistoilla on pääosin määritelty tuotteet tullinimikkeittäin. Niissä on myös tekstimuotoisia kuvauksia, joista voi selvittää vastaavuuden omaan tuotteeseen. Tarvittaessa tulkinta-apua voi tiedustella vientivalvontayksiköstä.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnassa vaaditaan vientilupahakemuksen liitteeksi loppukäyttäjätodistus, jossa loppukäyttäjä sitoutuu olemaan käyttämättä saamiaan tuotteita tiettyihin tarkoituksiin. Tässä tarkka vaatimuksen muoto riippuu siitä, minkä kansainvälisen järjestelyn perusteella tuote on valvonnanalainen. Rajatuissa tapauksissa Ulkoministeriö voi asettaa valvonnanalaiseksi tietyn tuotteen viennin, jos kaksikäyttötuote on päätymässä; rajatusti määriteltyyn sotilaalliseen käyttöön asevientikieltomaassa, joukkotuhoaseisiin liittyvään käyttöön tai vakaviin ihmisoikeus- tai kansainvälisen humanitäärisen oikeuden loukkauksiin.

Suomalaiset yritykset ovat yhteiskuntavastuullisesti vetäytyneet laajalti Venäjän markkinoilta. Täten pakotepaketti 14. vaikutus Suomen vientiin on euromääräisesti vähäinen. Uudessa pakotepaketissa korostuu EU-yritysten vastuu pakotteiden kiertämisen estämiseksi. Siihen on lisätty muun muassa velvoite varmistaa, etteivät tietyt pakotteidenalaiset tuotteet päädy välikäsien kautta Venäjälle tai kolmansissa maissa sijaitsevat tytäryritykset ja yritysten edustajat, eivät osallistu pakotteita heikentäviin toimiin.

Pakoteviranomaisten maakuntakiertue jatkuu seuraavaksi tilaisuuksilla Jyväskylässä, Kuopiossa ja Turussa. Lisätietoja löydät Ulkoministeriön pakotesivustolta https://um.fi/pakotteet ja sivustolta löytyvästä yrityksille suunnatusta Pakotteiden perusteet –kurssilta, joka on ilmainen verkkokurssi kaikille kiinnostuneille.