11.06.2024 08:43

Robotiikasta elinvoimaa talousalueelle

Käytännössä Riihimäelle on tarkoitus rakentaa koulutuksen järjestäjistä, yrityksistä, julkisista toimijoista ja rahoittajista robotiikan ekosysteemi, jota tukee mm. Hämeen ammattikorkeakoulun päätös, jonka mukaan robotiikka on HAMK:n Riihimäen yksikön eritysosaamisalue.

Riihimäen mallissa ekosysteemin perusta muodostuu korkeatasoisesta robotiikkakoulutuksen jatkumosta varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tavoitteena on, että kaikki lapset saavat riittävän robotiikan yleissivistyksen opiskelemalla robotiikkaa perusopetusaikana vähintään 250 tuntia. Toisella ja korkea-asteella robotiikkaopetusta lisätään ja kehitetään tiiviissä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kesken. Tavoitteena on, että yritykset toimivat jatkossa entistä useammin toisen ja korkea-asteen robotiikkaopiskelijoiden luonnollisina oppimisympäristöinä.

Idea elinkeinoelämälähtöisestä robotiikkaopetuksen jatkumosta syntyi Riihimäen sivistystoimenjohtajan Esa Santakallion aloitteesta 2016. Kahdeksan vuoden jälkeen robotiikan koulutuksen jatkumo on kokonaisuudessaan valmis, kun Hämeen ammattikorkeakoulu käynnistää Riihimäellä uuden insinööritutkintoon johtavan englanninkielisen ICT and Robotics-koulutusohjelman. Syksyllä 2024 koulutuksessa aloittaa noin 80 opiskelijaa. Tavoitteena on, että jatkossa koulutusohjelmaan otetaan vuosittain sata uutta opiskelijaa. Tämä tarkoittaa, että viidessä vuodessa Riihimäellä on vähintään 400 uutta robotiikan insinööriopiskelijaa, jotka tarvitsevat talousalueen yrityksistä työharjoittelupaikkoja.
Riihimäellä on vahva usko, että elinkeinoelämälähtöinen, maailmanlaajuisesti uniikki koulutuksellinen jatkumo nostaa alueen työvoiman robotiikan osaamistasoa sekä rakentaa perustaa soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen osaamiskeskittymän synnylle. Nämä auttavat alueen yrityksiä kehittämään omia automaatioon ja robotiikkaan perustuvia palvelu- ja tuotantomenetelmiään.

Suunnittelu- ja käynnistämisvaiheessa olevat robotiikan yrityshautomo- ja yrityskiihdyttämötoiminnat antavat jatkossa vahvan perustan uusien startupien syntymiselle. Keskipitkällä aikavälill­­­­ä Riihimäellä on eriomaiset lähtökohdat luoda talousalueelle uusia korkean osaamisen työpaikkoja ja yrityksiä. Tämä vaatii kovaa työtä sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia robotiikan ekosysteemityöhön osallistuvien toimijoiden kesken

Vuonna 2023 Riihimäen kaupungin Scale Up! -hankkeessa Erik Kristiansen ja Esa Santakallio selvittivät 23 Kanta-Hämeen yritysten automaation ja robotiikan käyttöön liittyviä ajatuksia, haasteita, osaamiskapeikkoja, toiveita ja näkemyksiä koulutuksen järjestäjien ja yritysten yhteistyön kehittämiseksi. Lisäksi yrityksiltä kysyttiin miten kunnat, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamari voisivat paremmin tukea yritysten toimintojen kehittämistä. Haastatteluihin osallistuneiden yrityksien koko ja toimialat vaihtelivat yhden hengen yritysestä isoihin yrityksiin.

Haastattelujen ensituntuman mukaan talousalueen automaatiota ja robotiikka hyödyntävien yritysten määrä on kasvanut neljän viimeisen vuoden aikana. Alueella on erinomaista automaatio- ja robotiikkaosaamista, josta ei tiedetä. Lisäksi yrityksillä on ennakoitua paremmat valmiudet työskentelyyn englannin kielellä ainakin asiantuntijatasolla sekä logistiikan että tekniikan aloilla.
Huolestuttavaa sen sijaan on, että lähes kaikissa yrityksissä saatiin kommentti, että …”ensimmäistä kertaa heiltä itseltään tullaan kysymään heidän tarpeistaan…”

Lähes kaikki pienet ja keskisuuret yritykset olivat ymmällään siitä, mistä he saisivat osaavaa työvoimaa tai apua robotiikkainvestointien suunnitteluun. Erityisen vaikeaa oli ja on saada luotettavaa ja puolueetonta tietoa robotisaation mahdollisuuksista, toisten yrittäjien robotiikan käyttökokemuksista sekä investointien takaisinmaksuajoista.

Tarkempi analyysi osoitti, että kaikki 23 yritystä tunnistivat robotiikan mahdollisuuksia tuotantokapasiteetin kasvattamisessa, työn laadun ja työergonomian parantamisessa. Eritysesti yhteistyörobotit (cobotit) ja niiden käyttömahdollisuudet omalla toimialalla kiinnostivat.
Pula ja huoli osaavasta työvoimasta on todellinen. Yrityksille on epäselvää, millaisia osaajia ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot tuottavat. Lähes kaikilla yrityksillä on tarve lisätä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä uusien toiminta- ja tuotantotapojen kehittämisessä. Oppilaitoksilta toivotaan parempaa yrityksiin jalkautumista sekä HAMK:n opiskelijoille monialaisempia insinööri- ja prosessituotantotaitoja. Useat yritykset toivovat, että ainakin konetekniikan insinöörikoulutukseen sisällytettäisiin sähköturvallisuuskortin suorittaminen sekä laajempia opintoja yritysten investointien kannattavuuslaskentaan. Hyrian opiskelijoilta toivotaan CNC-ohjelmoinnin ja cobottien peruskäytön hallintataitoja.

Useilla yrityksillä on toive Lab-/Design Factory-ympäristöstä, jossa on mahdollisuus ideoida ja testata uusia koneita, laitteita sekä tuotantosoluja eri laitetoimittajien ja opiskelijoiden kanssa. Tällainen ulkopuolinen testiympäristö helpottaisi yritysten mukaan myös kone- ja laiteinvestointipäätöksien tekemistä.
Tarve vanhan koulukunnan yrittäjien välisten epävirallisten vapaiden keskustelutilaisuuksien järjestämiselle on ilmeinen. Yrittäjät eivät halua luentotilaisuuksia, vaan vuosittain 1–2 vapaamuotoista iltatilaisuutta ajatusten ja kokemusten vaihtamiseen toisten yrittäjien kanssa. Näitä arvostetaan paljon enemmän kuin laitetoimittajan pitämiä myyntipuheita tai esittelytilaisuuksia.

Haastattelujen perusteella talousalue tarvitsee mahdollisimman pian yhteisen alueellisen robotiikkastrategian, jossa määritellään robotiikkaekosysteemin keskeiset toimijat, heidän roolinsa ja vastuunsa. Strategiassa kirjoitetaan auki yhteinen jaettu robotiikan visio ja tavoitteet muistaen, että ”karkkikaupasta ei voi saada kaikkea”. Laaditaan myös strategian toimeenpanosuunnitelma(t) ja luodaan strategian etenemisen seurantajärjestelmä.

Tämän lisäksi on välitön tarve luoda kohtauttamisorganisaatio, jonka tehtävänä on toimia robotiikan ekosysteemiin osallistuvien tahojen osaamis- ja yrityspalvelujen tuottajana/ koordinaattorina, tiedonvälittäjänä, toimijoiden tarpeiden esiintuojana ja yhteensaattajana. Mallia voi ottaa esim. Porissa toimivasta Robocoast EDIH (European Digital Innovation Hub) konsortiosta.