25.01.2023 14:16
Romania – ratkaisukeskeiset suomalaiset yritykset menestyvät markkinoilla
Romaniaa ja sen tarjoamia luukuisia liiketoimintamahdollisuuksia ei tunneta Suomessa. Maassa toimii muutamia suomalaisia yrityksiä. Vuonna 2021 vienti Suomesta Romaniaan oli noin 165 miljoonaa euroa ja tuonti Romaniasta Suomeen noin 307 miljoonaa euroa.
”Romania tarjoaa useita liiketoimintamahdollisuuksia, mutta pohjatyöt on tehtävä hyvin. Verkostoja on jaksettava rakentaa kärsivällisesti, ja on ymmärrettävä, että asioiden eteneminen vie aikaa. Luotettava yhteistyökumppani on ensiarvoisen tärkeä. Edustusto avaa ovia, järjestää vierailuja ja auttaa yrityksiä. Romaniaan kannattaa tulla ja edustustoon kannattaa olla yhteydessä”, toteaa Suomen Romanian suurlähettiläs Marjut Akola.
Koulutettu työvoima, nopeat tietoliikenneyhteydet ja alhaiset liiketoimintakustannukset verrattuna muihin EU-maihin ovat yritysten saatavilla. Romanian keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja 19 miljoonan asukkaan kasvavat markkinat houkuttelevat yrityksiä maahan. Mustameri on väylä länteen ja itään. Romanian Constantasta pääsee Puolan Gdanskiin monella eri tavalla. Romanialaiset ovat tunnettuja tekniikan osaajia. Ranska ja englanti kuuluvat kielivalikoimaan yhä useammin. ICT-osaajat ja pankkien työntekijät kilpailuttavat yrityksiä. Liiketoimintakulut ovat kasvussa. Tarjolla on suorittavan ja akateemisen tason väkeä. Työvoimapula alkaa kuitenkin näkyä vähitellen. Maakuntien välillä haetaan työntekijöitä. Hollantilaiset, puolalaiset ja turkkilaiset yritykset ovat investoineet maahan. Saksalaisten ja ranskalaisten yritysten investoinnit ovat suuntautuneet kulutustavaramarkkinoille. Suomalaisilla yrityksillä on hyvä maine. Niissä työntekijöitä kohdellaan hyvin, ja työturvallisuudesta pidetään huolta.
Vihreä siirtymä, digitalisaatio ja infrastruktuuri tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia
Romanialla on mahdollisuus saada 79 miljardia euroa EU:n monivuotisen budjettikehityksen ja elpymisrahaston kautta seuraavien neljän-viiden vuoden aikana. Romania aikoo käyttää rahat vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja infrastruktuuriin. Suurin osa EU:n tukiohjelmien ja elpymissuunnitelmien hankkeista on julkisia hankintoja. Maassa toimivat EIB, EBRD, Maailmanpankki ja muut rahoittajat ovat mukana monissa projekteissa.
Romaniassa käytettävä energia on uusiutuvaa energiaa, maakaasua ja ydinenergiaa. Uusiutuvan energian käyttöä energialähteenä halutaan lisätä. Hiilivoimalat halutaan muuttaa ei-fossiilisiksi. Vihreät energiaratkaisut, energiateknologia ja rakennusten energiatehokkuus tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia. Jätehuolto kerää lasit, paperit ja pakkausmateriaalit, mutta suurin osa niistä päätyy kaatopaikalle. Nykyistä parempia kierrätysratkaisuja tarvitaan. Liikenne ja jätteiden polttaminen saastuttavat ilman, joten ilmastoteknologialla on kysyntää.
Romania haluaa kehittää digitaalisia terveyspalveluita, uusia sairaaloita rakennetaan ja lääkinnällisten laitteiden kysyntä lisääntyy. Suurin osa väestöstä asuu maalla. Rautatieliikenne digitalisoidaan. Romaniassa valmistetaan Ford- ja Renault -merkkisiä autoja. Hybridiautot ovat suosittuja. Sähköautojen latauspisteitä tarvitaan. Smart and sustainable manufacturing -mallien uskotaan tuovan energiatehokkaita ja taloudellisia ratkaisuja muun muassa autoteollisuuteen. Älykkäät kaupunki-infraratkaisut kuten sähköbussit ja liikennevalot ovat suunnitelmissa. Smart City -ajattelu on vasta alkuvaiheessa. Puolustusteknologian uusiminen ja digitalisointi avaavat markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Koulutussektorin vienninedistäminen tarjoaa myös mahdollisuuksia Romaniassa.
Verkostojen luominen vaatii aikaa – ratkaisukeskeisyys on suomalaisten valtti
Romanialaiset ovat kohteliaita, lämpimiä ja vieraanvaraisia. Aluksi he saattavat tosin olla varautuneita. Muodollisuudet ja yhteydet päättäjiin ovat tärkeitä. Romania on korkean hierarkian maa. Verkottuminen on tärkeää, ja verkostojen rakentamiseen on syytä varata aikaa. Leimoja tarvitaan yhä. Digitalisaatiolla pyritään eroon byrokratiasta.
Romania on poliittisesti epävakaa maa. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt eurooppalaisia yrityksiä investoimasta Romaniaan. Onnistuminen ja menestyminen Romanian markkinoilla edellyttävät luotettavaa paikallista kumppania, jolla on laajat verkostot ja joka tuntee romanialaisen liiketoimintakulttuurin, sekä juristia, joka hallitsee erityisesti työ- ja hankintalainsäädännön. Proaktiivisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat valttia Romanian markkinoilla.
Suurlähettiläs Marjut Akola, Romania, oli Suomi-KeskisenItä-Euroopan maiden kauppayhdistyksen vieraana 19.1.2023.