Terveisiä EU:sta: sisämarkkinoita vahvistettava, teknologiariippumattomuutta lisättävä sekä talouden kevätpaketti

EU-instituutiot: EU:n sisämarkkinoita on vahvistettava vuoden 2027 loppuun mennessä

Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto allekirjoittivat 24.4.2026 yhteisen Yksi Eurooppa, yhdet markkinat -sitoumuksen, jonka tavoitteena on edistää EU:n sisämarkkinoiden yhtenäistämistä.

Etenemissuunnitelma on sekä poliittinen että operatiivinen sitoumus sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. Suunnitelma sisältää tavoiteaikoja lainsäädäntöehdotuksille, edistymisen tarkastelun neljä kertaa vuodessa, selkeitä vastuita EU-toimielimille, sekä säännöllisiä tilannekatsauksia aloitteiden edistymisestä.
Tiekartta rakentuu viidestä päätavoitteesta:

1. Sääntelyn yksinkertaistaminen
2. Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen ja yhtenäisyyden parantaminen
3. Vahva kauppapolitiikka
4. Hiilestä irtautuminen ja energian hintojen kohtuullistaminen
5. Digitalisaation ja tekoälyn edistäminen

Sitoumus sisältää noin 40 lainsäädäntöaloitetta, joita EU-instituutioiden on määrä edistää huipputahtia vuosien 2026 ja 2027 aikana. Työlistalla on sellaisia aloitteita, jotka Euroopan komissio on jo julkaissut, esimerkiksi EU Inc. -yhtiömuodon perustaminen, teollisuuden vauhdittamisen asetus (Industrial Accelerator Act), ja useita yksinkertaistamispaketteja (nk. omnibus-paketit).

Lisäksi listalla on vielä julkaistavia aloitteita, kuten julkisten hankintojen asetus, eurooppalaisen tutkimusalueen asetus, kiertotalousasetus, sekä osaamisen tunnistamisen helpottaminen. Yhteisellä tiekartalla EU-instituutiot sitoutuvat edistämään kaikkia näitä aloitteita suunnitellun aikataulun mukaisesti.

EU:n tavoitteena teknologisesti riippumattomampi Eurooppa

Euroopan komissio esitteli 3.6.2026 odotetun teknologisen suvereniteetin paketin. Tavoitteena on lisätä Euroopan omia valmiuksia puolijohteiden, tekoälyn, pilvipalveluiden ja avoimen lähdekoodin aloilla.

Paketin taustalla on EU:n tavoite vähentää riippuvaisuutta EU:n ulkopuolisista maista näillä sektoreilla, sekä vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Eurooppa on edelleen vahvasti riippuvainen kolmansien maiden digitaaliteknologioiden toimittajista. EU haluaa varmistaa, että myös Euroopassa voidaan kehittää ja hyödyntää eurooppalaisten tarvitsemia teknologioita.

Paketti koostuu kahdesta lainsäädäntöehdotuksesta: pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen asetuksesta, sekä sirusäädös 2.0 -asetuksesta (Chips Act 2.0). Lisäksi pakettiin kuuluvat avoimen lähdekoodin strategia sekä energiasektorin digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva tiekartta.

Puolijohteiden kysyntä on kasvanut merkittävästi digitalisaation ja tekoälyn yleistymisen myötä. EU reagoi maailmanlaajuisen puolijohteiden toimitusketjun haavoittuvuuksiin sirusäädöksellä, joka tuli voimaan vuonna 2023. Euroopan komissio ehdottaa nyt sirusäädöksen jatkoa, jonka tavoitteena on kasvattaa tekoälysovelluksissa tarvittavien puolijohdeteknologioiden eurooppalaista tuotantokapasiteettia.
Sirusäädös 2.0:n sisältämä ekosysteeminen lähestymistapa vahvistaa eurooppalaista puolijohdetuotantoa ja hyödyntää datakeskusten, pilvipalvelujen ja tekoälyn gigatehtaiden kaltaisten kasvualojen kysyntää.

Lisäksi säädöksellä tuetaan investointeja ja strategisia hankkeita. Tavoitteena on mm. mobilisoida 120 miljardin euron investoinnit vuoteen 2035 mennessä.

Pilvipalveluja ja tekoälyä edistävän säädöksen tavoitteena on kolminkertaistaa datakeskusten kapasiteetti Euroopassa seuraavien 5–7 vuoden aikana ja vahvistaa tekoälyn soveltamisstrategian roolia. Tämä on keskeinen osa Euroopan komission Tekoälyn maanosa -toimintasuunnitelmaa, joka julkaistiin huhtikuussa 2025. Seuraavaksi Euroopan komission ehdottamat asetukset etenvät Euroopan parlamentin ja EU-jäsenmaiden käsiteltäväksi.

EU:n talouden kevätpaketti: painopisteinä kilpailukyky, kriisinkestävyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus

Euroopan komissio hyväksyi viime viikolla EU-ohjausjakson kevätpaketin 2026. EU:n talouden ohjausjakso tarjoaa analyyttisen kehyksen, jonka avulla koordinoidaan EU:n talous-, finanssi-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa.

Kevään 2026 paketissa painotetaan EU:n kilpailukyvyn vahvistamista, strategista riippumattomuutta ja talouden kestävyyttä epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa. Samalla korostetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta, työllisyyttä ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Komission mukaan Euroopan taloutta rasittavat edelleen geopoliittiset jännitteet, turvallisuusuhat, ilmastoon liittyvät haasteet, energian hintojen vaihtelut sekä elinkustannusten nousu. Kevätpaketissa jäsenmaille annetaan ohjausta erityisesti kilpailukyvyn vahvistamiseen, innovaatioiden edistämiseen ja vihreän siirtymän nopeuttamiseen.

Komissio julkaisi myös vuoden 2026 maakohtaiset raportit siitä, noudattavatko EU-jäsenmaat EU:n finanssipoliittista kehystä, sekä arviointiin perustuvat suositukset jäsenmaille. Niissä arvioidaan maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä julkisen talouden kestävyyttä.

Suomen osalta komissio katsoo, että Suomi on toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi, eikä menettelyä tarvitse tässä vaiheessa kiristää. Lisäksi Suomi kuuluu maihin, joiden pitkän aikavälin finanssipoliittisten sitoumusten arvioidaan edenneen tyydyttävästi.

Suomea kehotetaan vahvistamaan kilpailukykyä mm. tukemalla innovaatioita ja vihreää siirtymää, parantamalla kasvurahoituksen saatavuutta sekä vahvistamalla talouden häiriönsietokykyä ja kyberturvallisuutta. Lisäksi komissio painottaa osaamisvajeeseen vastaamista, työvoimapolitiikan kehittämistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden ja saatavuuden parantamista.

Komissio ehdottaa osana talouden ohjauspakettia myös päivitettyjä työllisyyden suuntaviivoja, joissa korostuvat laadukkaat työpaikat, osaamisen vahvistaminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta.

Kevätpaketin käsittely jatkuu seuraavaksi euroryhmässä, EU-jäsenmaiden neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.