08.03.2024 08:32

Tunnetko liiketoimintasi velvoitteet ja riskit vientirajoite- ja pakoteasioissa?

Vuodesta 2022 lähtien pakotesääntely on laajentunut huomattavasti esimerkiksi henkilöpakotteiden osalta, joka puolestaan on aiheuttanut päänvaivaa Suomalaisille yrityksille asiakkaan ja liikekumppanin tunnistamiseen liittyen. Tämän lisäksi jatkuvasti laajenevat sektoripakotteet lisäävät vientirajoitteiden piirissä olevien tuotenimikkeiden määrää ja tekevät siitä vaikeasti hallittavan kokonaisuuden.

Vientiyritysten on tarpeen olla tietoisia myös heidän tuotteidensa luokitteluista sen suhteen, katsotaanko tuote kaksoiskäyttötuotteeksi, eli sellaiseksi jolla voi olla käyttötarkoitus sekä siviili- että sotilaallisessa toiminnassa. Tällaisten tuotteiden vienti voi olla kohteesta riippuen luvanvaraista. Tuotteen kaksoiskäyttöstatuksen määrittely edellyttää yleensä sekä tuotteen teknistä tuntemusta että juridista osaamista.

Pakotesääntelyn ollessa rikosoikeudellisesti sanktioitu, on yritysten johdolla ollut paineita saada lakisääteiset velvoitteensa toteutettua sisäisin ohjeistuksin, kehittämällä prosesseja ja jakamalla vastuuta organisaation sisällä – yksittäisen liiketoiminnan velvollisuutena on arvioida pakoterikkomuksen riskit ja kehittää kontrollit pakoteloukkauksen tunnistamiseen ja torjuntaan. Kyse ei siis ole siitä, että kaikki mahdolliset pakoteloukkaukset olisi estettävä, vaan riskiperusteisesti täsmentyvästä ohjaus ja valvontavelvoitteesta. Samalla on tunnistettu mahdollisiin pakoterikkomuksiin liittyvä riski mainehaitasta, sekä mahdollisuus joutua pakotteiden kohteeksi jonkin relevantin pakotteita säätävän tahon, kuten Yhdysvaltojen, Iso-Britannian tai EU:n toimesta.

Yhdysvaltain Office of Foreign Assets Control eli OFAC pitää yllä listausta Yhdysvaltain sanktioimista tahoista. Maaliskuun 2024 alussa listalla oli noin 20 Suomeen liittyvää tahoa, sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Toisin kuin EU:n ylläpitämillä sanktiolistoilla, ei Yhdysvaltain sanktiolistauksella ole suoraa juridista vaikutusta suomalaisiin yrityksiin. Tosiasiallinen vaikutus yrityksen liiketoimintaan voi kuitenkin olla valtava; yhteistyökumppanit, rahoituslaitokset ja myös maksuja välittävät pankit voivat kieltäytyä yhteistyöstä tehden liiketoiminnasta käytännössä mahdotonta. Yhdysvaltain sanktiolistalle joutuminen ei välttämättä edellytä EU:ssa voimassa olevan lain rikkomista, joten sellainen voi tulla yritykselle yllätyksenä.

Pakotesääntelyn eläessä jatkuvasti, yrityksen toimintaympäristön tunteminen edellyttää johdon sitoutumista sekä tarkoituksenmukaisesti järjestettyä prosessia.

Kirjoittaja

Tommi Hoikkala
Legal Counsel
KPMG
tommi.hoikkala@kpmg.fi

Lisätietoja pakotteista