Uusi kestävä kunta: Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin kevätkokouksen paneelikeskustelu

Kuvassa vasemmalta oikealle: panelistit Jouni Eho, Pekka Määttänen, Mikko Salmela, Markus Peevo ja paneelin vetäjä Martti Paloheimo. Kuva Inka Hakala

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin kevätkokouksessa käsiteltiin talousalueemme kuntien kestävää tulevaisuutta talouden näkökulmasta.

Paneelin vetäjänä toimi H. G. Paloheimo Oy:n toimitusjohtaja Martti Paloheimo ja panelisteina olivat Hausjärven kunnanjohtaja Pekka Määttänen, Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmela, Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho sekä Hyvinkään talousjohtaja Markus Peevo, joka sijaisti Hyvinkään kaupunginjohtajaa. Keskustelun keskiössä olivat alueen elinvoiman kehittäminen, yhteistyön merkitys yli maakuntarajan sekä yritysten ja uusien asukkaiden houkutteleminen alueelle.

Panelistit korostivat, että nykyisessä tilanteessa vähenevien resurssien keskellä palvelujen tuottaminen verkostomaisesti ja yhteistyössä on välttämätöntä. Talouden vahvistaminen ja palvelujen sopeuttaminen ovat keskeisiä tavoitteita, mutta säästämisen ei tulisi heikentää tuottoja. Onnistuminen vaatii pitkän aikavälin näkökulmaa ja perspektiiviä.

Hausjärven juuri valmistunut elinvoimaohjelma keskittyy houkuttelevuuden ja toiminnan ketteryyden edistämiseen. Riihimäellä yritykset investoivat alueelle ja kaupunki on palkannut asiantuntijoita vahvistamaan elinvoimatekijöitä. Hyvinkään visio on olla elinvoimainen elämyskaupunki, ja vaikka taloutta tasapainotetaan, tulevaisuuden näkymiä ei haluta heikentää. Lopella tehdään tiivistä yhteistyötä Riihimäen ja Hausjärven kanssa, ja yhteistyötä pyritään syventämään entisestään.

Alueella on suuria työllistäviä yrityksiä, ja osaavan työvoiman rekrytointi talousalueelle on tärkeää. HAMK lisää kansainvälisten opiskelijoiden määrää, mutta osaajien työllistymisessä on haasteita. Ratkaisuna pohdittiin englannin kielen laajempaa käyttöä ja teknologian tuomia ratkaisuja kielellisissä haasteissa.

Yleisökysymys nosti esiin ajatuksen kuntien palveluiden karsimisesta ja ulkoistamisesta julkisen talouden tasapainottamiseksi. Säännöstelyn keventäminen ja tekoälyn hyödyntäminen nähtiin mahdollisuuksina tehostaa toimintaa. Lisäksi strateginen hankintatoimi, hallinnon prosessien tarkastelu ja johtamiskulttuurin muutos ovat mahdollisia. Seutukunnallisen yhteistyön tuloksia on ollut vaikea ulosmitata. Kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta tarkastella uusia mahdollisuuksia.

Paneelin lopuksi Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Markku Rentto korosti, että suomalaiset voivat saada EU:n tukea, jos ryhdistäydymme ja hoidamme omat tehtävämme. Kansallinen yhteistyö ja kohdistetut vaihtoehtosuunnitelmat ovat avainasemassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että talousalueen elinvoiman kehittäminen vaatii vahvaa yhteistyötä, pitkäjänteistä suunnittelua ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Kuntien, yritysten ja oppilaitosten yhteinen panostus on avainasemassa, jotta alueemme säilyttää vetovoimaisuutensa ja houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä.