Valtaosa yrityksistä haluaa luopua maahanmuuton saatavuusharkinnasta

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala

Kauppakamarikyselyn mukaan vain noin 12 prosenttia yrityksistä haluaa säilyttää nykyisen ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytoimiseen liittyvän saatavuusharkintajärjestelmän. Noin kolmasosa yrityksistä ilmoitti, että saatavuusharkinta on vaikeuttanut tai estänyt ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnin. Keskuskauppakamari esittää saatavuusharkinnasta luopumista mahdollisimman pian. Viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa tämä on asetettava tavoitteeksi ja toteutettava.
​​​​​​​

Kauppakamarikyselyn mukaan noin 70 prosenttia yrityksistä kärsii osaajapulasta. Pulaa on erityisesti ammatillisen koulutuksen saaneista osaajista. Keskuskauppakamarin mukaan työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi keskeisimmistä keinoista helpottaa osaajapulaa. Myös hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Saatavuusharkinta kuitenkin haittaa tai jopa estää kokonaan työntekijöiden maahanmuuttoa.

”Julkinen keskustelu on siinä mielessä vinoutunutta, että maahanmuuton osalta puhutaan usein huippuosaajien tarpeesta ja toimista heidän lupaprosessiensa helpottamiseksi. Heitäkin tarvitaan, mutta samalla pitäisi muistaa, että yritysten määrällisesti suurin tarve kohdistuu työntekijätason tehtävissä toimiviin. Poistamalla saatavuusharkinta saataisiin vihdoin vauhtia myös työntekijöiden maahanmuuttoon”, painottaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.

Kyselyn mukaan noin 28 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että saatavuusharkinta on haitannut tai estänyt ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnin, noin 35 prosentilla yrityksistä saatavuusharkinnalla ei ole ollut vaikutusta ja noin 37 prosenttia ei osaa sanoa vaikutuksesta. Viimeinen ryhmä on pääosin yrityksiä, jotka eivät ole tehneet saatavuusharkintaa sisältäviä rekrytointeja. Toisin sanoen lähes puolet niistä yrityksistä, jotka ovat tehneet saatavuusharkinnan sisältäviä rekrytointeja, pitävät saatavuusharkintaa ongelmallisena.

Yritykset haluavat luopua saatavuusharkinnasta. Kyselystä selviää, että vain noin 12 prosenttia yrityksistä haluaa säilyttää saatavuusharkinnan, noin 46 prosenttia poistaa ja noin 42 ei osaa sanoa kantaansa. Jälkimmäisen ryhmä osalta syy on yleensä siinä, että ei ole tehty rekrytointeja ulkomailta.

”Yritysten selkeä viesti saatavuusharkinnan poistamisesta pitää kuulla maan johdossa. Osaajapula johtaa siihen, että yritysten toiminta sakkaa ja pian sen jälkeen sama ilmiö näkyy myös koko Suomen talouskasvussa. On koko yhteiskunnan etu, että yrityksille riittää osaavaa työvoimaa”, sanoo Valtonen.

Lähes kaikki ulkomailta rekrytoineet yritykset ovat tyytyväisiä rekrytointeihinsa

Kauppakamarikyselyn tulokset ulkomaalaisten osaajien rekrytoinneista ovat erittäin rohkaisevia. Kyselyn mukaan ulkomaalaisia osaajia rekrytoineista tai vuokranneista yrityksistä negatiivisia kokemuksia on vain noin 5 prosentilla. Positiivinen tai erittäin positiivinen kokemus on noin 70 prosentilla.

”On päätä huimaavan hyvä tieto, että lähes kaikki ulkomailta rekrytoineet yritykset ovat tyytyväisiä rekrytointeihinsa. Toivon, että hyvät kokemukset ulkomaalaisista osaajista leviävät mahdollisimman laajalle ja rohkaisevat muitakin yrityksiä laajentamaan rekrytointejaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Tässä on monelle yritykselle avain osaajapulansa helpottamiseen”, toteaa Valtonen.

Kauppakamarikyselyssä selvitettiin myös, kuinka moni yritys on rekrytoinut tai vuokrannut ulkomaalaisia osaajia. Noin 40 prosenttia on rekrytoinut ulkomaalaisia osaajia ja 60 prosenttia ei. Jakauma on sama kuin aiemmissa kauppakamarikyselyissä eli merkittävää kehitystä ei ole tapahtunut. Noin neljännes niistä yrityksistä, jotka vielä eivät ole rekrytoineet ulkomaalaisia osaajia, harkitsevat rekrytoimista tulevaisuudessa.

”Meillä on edelleen iso määrä yrityksiä, jotka eivät vielä edes harkitse ulkomaalaisien osaajien rekrytoimista. Nämä ovat niitä yrityksiä, joiden valmiuksia ulkomaalaisien osaajien rekrytointiin meidän pitää kasvattaa ja samalla rohkaista laajentamaan rekrytointejaan maan rajojen ulkopuolelle. Paljon on kysymys myös siitä, että yritykset tarvitsevat lisää tietoa ja kanavia löytää sopivia osaajia”, sanoo Valtonen.