03.11.2022 08:38

Yrityksistä 80 prosenttia hyödyntäisi oppisopimuskoulutusta

Kauppakamarikyselyn mukaan vain noin viidennes yrityksistä hyödyntää oppisopimuskoulutusta säännöllisesti, noin 40 prosenttia harvoin ja noin 40 prosenttia ei koskaan. Yritysten näkökulmasta oppisopimuskoulutuksen haasteena on sen alkuvaiheen kustannus suhteessa saatuun tuottavuushyötyyn. Tämä pätee etenkin tilanteessa, jossa oppisopimuskoulutukseen tulee vailla ammatillista peruskoulutusta ja työkokemusta oleva henkilö.

”Oppisopimuskoulutusta on yritetty lisätä hallituskaudesta toiseen, mutta ikinä ei ole ollut valmiutta puuttua todelliseen ongelmaan eli palkkauskustannusten ja saadun tuottavuushyödyn väliseen kuiluun. Oppisopimuskoulutuspaikkoja ei synny, jos oppisopimuskoulutus ei ole yrityksille houkuttelevaa ja kannattavaa”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.

Yli puolet ammatillisesta perustutkinnostaan oppisopimuskoulutuksena suorittaneiden määrä vuonna 2021 oli 3 345, kun tutkintoja suoritettiin yhteensä 43 671. Oppivelvollisuusikäisiä näissä pidemmissä oppisopimuskoulutuksissa oli vain noin 250. Pidempien oppisopimuskoulutusten määrä on noussut hyvin maltillisesti viime vuosien aikana ja määrällinen kasvu näyttää kohdistuvan pääasiassa lyhyisiin oppisopimuskoulutuksiin.

Keskuskauppakamarilla kaksi ratkaisua oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi

Kauppakamarikyselyn mukaan noin 40 prosenttia yrityksistä hyödyntäisi oppisopimuskoulutusta enemmän ja 40 prosenttia mahdollisesti hyödyntäisi enemmän, mikäli sitä tuettaisiin taloudellisesti nykyistä enemmän. Keskuskauppakamari painottaa, että oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen olisi hyvin mahdollista, jos päätöksissä puututtaisiin oikeisiin ongelmiin.

”Oppisopimuskoulutuksen alkuvaiheen palkkauskustannuksia pitää keventää tavalla tai toisella. Joko irrotamme oppisopimuskoulutuksen kytkennän työehtosopimuksiin ja mahdollistamme kohtuullisemman palkan maksamisen alkuvaiheessa tai sitten luomme uuden oppisopimustuen, jolla valtio kompensoi yritysten palkkauskustannuksia”, esittää Valtonen.

Keskuskauppakamari on esittänyt kahta vaihtoehtoista ratkaisua oppisopimuskoulutuksen kasvattamiseksi. Molemmissa malleissa kohdejoukoksi on valittu alle 30-vuotiaat vailla ammatillista peruskoulutusta olevat oppisopimuskoulutettavat. Ensimmäinen vaihtoehto on mahdollistaa työehtosopimuksen minimiä pienempi aloituspalkka ja rakentaa porrastus, jolla palkka nousee osaamisen kehittyessä. Toinen vaihtoehto on luoda palkkausporrastus uuden oppisopimustuen avulla, jolloin valtio tukee yrityksiä palkkauskustannuksissa ja oppisopimuskoulutettava saa edelleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

”Oppisopimuskoulutuksen lisäämisessä on kysymys myös osaajapulaan vastaamisesta. Kauppakamarikyselyn mukaan noin 70 prosentilla yrityksistä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Tarve kohdentuu erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin ja yhdeksi ratkaisuksi yritykset ovat itse esittäneet oppisopimuskoulutuksen lisäämistä”, kertoo Valtonen.

Keskuskauppakamari kannustaa muitakin aloja ottamaan mallia kemianteollisuudesta, jossa on juuri sovittu uudesta oppisopimuskoulutuspilotista. Pilotissa alle 20-vuotiaille maksetaan oppisopimuskoulutuksen alkuvaiheessa työehtosopimuksen minimiä pienempää palkkaa ja palkka nousee osaamisen kehittyessä. Tämä ratkaisu tekee oppisopimuskoulutuksesta yritykselle houkuttelevan ja kannattavan.

”Oppisopimuskoulutus on yritysten näkökulmasta loistava tapa kouluttaa osaajia. Se on erittäin pitkälle räätälöitävissä yritysten tarpeisiin. Oppisopimuskoulutus on myös monelle oppimisen näkökulmasta paremmin soveltuva vaihtoehto kuin perinteinen oppilaitosmuotoinen koulutus. Olisi sääli, jos emme tekisi kaikkeamme, että myös nuorilla olisi entistä useammin mahdollisuus valita oppisopimuskoulutus”, toteaa Valtonen.

Kauppakamarien kysely tehtiin 20.-23.9.2022. Kyselyyn vastasi 1780 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea.