Yritysten mielestä hallitus onnistunut koronaepidemian hoidossa hyvin, mutta talouskriisin hoidossa huonosti

Kauppakamarien kyselyssä peräti 78 prosenttia yrityksistä pitää hallituksen toimia melko tai erittäin hyvänä yleisessä koronaepidemian hoitamisessa. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin vastaava luku on matalampi 75 prosenttia. Talouskriisin hoidossa vastaavasti hallituksen koetaan onnistuneen huonosti. Valtaosa, valtakunnallisesti 55 prosenttia ja alueellamme 57 prosenttia yrityksistä kokee, että hallitus on hoitanut talouskriisiä melko tai erittäin huonosti. Vain 27 prosenttia pitää hallituksen toimia melko tai erittäin onnistuneina koronaepidemian aiheuttaman talouskriisin hoitamisessa.

”Hallituksen toimet rajoitusten purkuun ovat Suomessa tartuttavuuslukuun verrattuna kevyitä. On kysyttävä, onko meillä todella varaa siirtää päätöksiä eteenpäin,” kysyy Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki. Jokainen viikko tulee kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Kauppakamarin laskelmien mukaan jopa 1,2 miljardia euroa viikossa. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu kysynnän päälle. Kun kulutuskäyttäytyminen muuttuu, se aiheuttaa tulonmenetyksiä, työttömyyttä ja turhan konkurssiaallon.

”Hallitusta ei moitita vain haukkumisen vuoksi vaan sen takia, että yritykset todellakin kokevat joutuneensa ahdinkoon hallituksen toistaiseksi liian vähäisten talouspoliittisten toimien takia. Vielä voi parantaa juoksua, mutta sen aika on viimeistään nyt”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.

Yritysten näkymät edelleen erittäin synkät

Kun ensimmäisessä kyselyssä reilut 95 prosenttia koki koronakriisin vaikuttaneen tai tulevan vaikuttamaan yrityksen toimintaan, on luku nyt noin 93 prosenttia. Tämä kertoo luottamuksen kasvaneen ensi shokin jälkeen ja yritykset uskovat selviävänsä.

Liikevaihto on pysynyt ennallaan tai kasvanut noin 24 prosentilla ja 46 prosenttia vastaajista odottaa liikevaihdon vähenemistä enintään 25 prosentin verran. Kahden kuukauden aikaikkunalla luvut ovat pessimistisempiä, vain 17 prosenttia vastaajista odottaa liikevaihdon pysyvän tai kasvavan ja noin 54 prosenttia odottaa 25 prosentin liikevaihdon laskua.

”Vähittäiskauppa menettää myyntiä koronaepidemian aiheuttaman kysynnän vähenemisen myötä. Vahvimmin pudotus tuntuu erikoiskaupan alalla, nämä ovat hankintoja, joita kuluttajat voivat siirtää. Innovatiivisuus on valttia myös kaupan alalla, yritykset, jotka ovat lähteneet muun muassa verkkokauppaan toimintaan mukaan, saavat tukea uudesta toiminnasta liikevaihdon pudotukselle”, sanoo Asko Kuusisalo, Citymarket-kauppias Hyvinkäältä.

Joustavuus on ominaisuus, jonka avulla yritys pystyy sopeutumaan kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Jarmo Laukkanen J&J Kolmossiivous Oy:stä toteaa, ” Siivouspalveluiden työnkuva on muuttunut korona-epidemian aikana. Tilojen hygieenisyydellä on tärkeä rooli epidemian aikana ja siivouksiin onkin lisätty desinfioivaa siivousta. Tulevaisuuden näkymiin siivousalalla vaikuttaa paljon epidemian pitkittyminen, rajoitukset ja toimenpiteet, mutta toivottavasti siivousalan merkitys ja tärkeys epidemian aikana on noussut uuteen arvoon ja sitä kautta töitä riittäisi tulevaisuudessakin”.

Vastaajat totesivat hallituksen ensitoiminaan helpottaneen YT-prosessia, mikä osaltaan kasvattaa lomautusten ja työttömyyden määrää. Yritykselle tämä helpotus on hyvä, mutta yhteiskunnalle erittäin huono. Hallitukselta puuttuvat toimenpiteet, joilla yritysten työllistämisen edellytyksiä turvattaisiin.

Kiireellisiä toimia työpaikkojen pelastamiseksi

Kauppakamarit ovat esittäneet konkreettisia keinoja, joilla yrityksiä voidaan tukea niin, että suomalaisten työpaikat ja hyvinvointi voidaan turvata mahdollisimman hyvin kuilun yli. Näitä keinoja ovat muun muassa:

• Tyel, YEL sekä sairas- ja työttömyysvakuusmaksujen ottaminen akuutin kriisin ajaksi valtion kannettavaksi. Kustannus reilu miljardi euroa kuukaudessa.
• Hallituksen päätöksillä toiminnan menettäneiden alojen, kuten ravintoloiden, hotelli- ja matkailualan sekä tapahtuma- ja messujärjestäjien riittävä suora tuki. Vähintään 500 miljoonaa.
• Verojen ja maksujen koroton lykkäys sekä nopeutetun lomautus- ja yt-menettelyiden jatkaminen kuluvan vuoden loppuun saakka.

“Hallitukselta vaaditaan näistä selkeitä, isoja ja vaikuttavia päätöksiä nopeasti. Muussa tapauksessa menetetyt työpaikat ja perheiden toimeentulo on hallituksen saamattomuuden syytä”, Romakkaniemi sanoo.

Kauppakamarien kysely tehtiin 4.5.2020. Kyselyyn vastasi 2483 kauppakamarien jäsenyritystä, alueeltamme vastauksia tuli 44. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu 21.4, 30.3. ja 16-17.3.