Kantatien 54 käytettävyys yritysten näkökulmasta

Juuri valmistunut haastattelututkimus avaa tietä käyttävien yritysten kokemuksia 54 haasteista ja kehityskohteista. Esiin nousi liittymien toimivuus ja toimimattomuus, kunnossapidon taso, tien geometria ja liikenneturvallisuus sekä riistaonnettomuudet.

Opinnäytetyöhön haastateltiin yhdeksän yritystä Riihimäen, Lopen ja Hausjärven alueelta

Haastatteluin tehdyssä selvityksessä kartoitettiin kantatie 54 varrella ja vaikutusalueella sijaitsevien yritysten ajatuksia siitä, mitä yritykset tarvitsevat voidakseen investoida toimintaansa ja toimia tehokkaasti. Teemoina olivat käytettävyys, haasteet ja liikenneturvallisuus.

Kantatie 54 käytettävyys yritysten näkökulmasta

Merkittävimmät tiestä johtuvat kustannusvaikutukset olivat polttoaineenkulutuksen kasvusta johtuvia. Polttoainekustannuksia aiheutui tien hoitamattomasta lumenaurauksesta, jolloin kalustolla joudutaan puskemaan lumimassoja pois renkaiden edestä.

”Aikanaan on esitetty, että kantatie 54 muutettaisiin valtatieksi, siinä olisi mielestäni järkeä. Sen hoitotaso muuttuisi välittömästi hieman paremmaksi, varsinkin talvihoidon osalta lähdöt tulisivat nopeammaksi, ja se pysyisi paremmin kunnossa."

Turvallisen ohittamisen suorittaminen raskaalla kalustolla nähtiin kantatiellä erittäin haasteelliseksi. Merkittävimpiä syitä haasteisiin olivat tien kapeus sekä jyrkät ylämäet, jotka tekivät kiihdyttämisestä vaikeaa ja heikensivät ohitusnäkemää. Ohitustarvetta syntyi muun muassa maaseudulla yleisistä maatalousajoneuvoista sekä kevyistä nelipyöristä, eli mopoautoista.

”Esimerkiksi juuri nämä pitkät osuudet, kun ei ole ohituskaistoja. Kyllä ne alkaa sakkautumaan ja jos ajatellaan että liikennemäärät vielä kasvaa. Siinä tulee haitariliikettä, kun on henkilöautoa ja isoa autoa ja vähän mäkistä väliin, että kyllä se ohituskaistojen puute on se. Matkavauhti tippuisi sitten radikaalisti, jos tässä olisi vielä isommat liikennemäärät. Sitten pitäisi jo melkein alkaa laajentamaan, että nelikaistaiseksi tehdä. Niin kuin sanoin, että tämä on kuin yksi kehätie Suomen maassa.”

Liikennejärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä eniten huomiota saivat liittymien toimivuutta koskevat asiat, kuten jonoutuminen, liittymisnäkemät ja liikennevirtaan liittyminen raskaalla kalustolla. Lisäksi vastauksissa mainittiin useasti ohittamisen vaikeus, sekä jalankulun ja polkupyöräilyn toimintaedellytysten haasteet kapealla tiellä.

”Kt 54:lla ei ole reunoja ollenkaan ja polkupyöräilijät joutuvat polkemaan melkein tien puolella. Jalankulkijat pystyy kyllä menee.”

Etelästä seututieltä 132 Läyliäisten suunnasta liittyminen kantatielle 54 jonoutuu etenkin viikonloppuisin kesäaikaan runsaan vapaa-ajan asutuksen liikenteen vuoksi. Haastatteluissa korostui raskaan liikenteen haasteet liityttäessä kyseisestä liittymästä kantatien liikennevirtaan, aika ajoin liittymistä odotettiin jopa 10–15 minuuttia. Liittymistä hankaloittivat liikennemäärien lisäksi vastamäkeen kiihdyttäminen kumpaankin ajosuuntaan kuljettaessa sekä heikot liittymisnäkemät. Liittymisnäkemän koettiin talviaikaan olevan hieman parempi kasvillisuuden lehdettömyyden ja pimeässä kajastavien ajovalojen johdosta.

”Jokiniemen Shelliltä, kun lähtee kt54:lle, siitä Forssaan päin lähtiessä ei näe yhtään mitään, siitä kun täydellä kuormalla lähdet niin ihan suoraan toisen eteen ajat. Ja sama juttu on Launosissa Teboililla, siitä kun lähdet Riihimäkeen päin, niin siitä ei pitkälle näe. Ja sama juttu Lopen Nesteellä. Mä ihmettelen, että miksei ne tehnyt siihen kiihdytyskaistaa Riihimäkeen päin. Siitä näkee kyllä Forssaan päin hyvin, mutta kyllä siihen olisi mahtunut jonkunnäköinen kiihdytyskaistakin.”

Odottamiseen johtavia liittymishaasteita oli Riihimäellä Haapahuhdan teollisuusalueelta kantatielle liityttäessä. Liittymässä oli ollut ajoittain myös näkemäalueen heikkenemistä kesäaikaan ojanpenkkojen kasvillisuuden takia. Liittymän odotusajoissa puhuttiin noin viiden minuutin aikaikkunoista.

”Vastaavasti tästä meiltä tehtaalta liityttäessä 54:lle, on kesäaikaan, kun on lehdet puissa, on jonkinlaisia näkyvyysongelmia sitten. Siinä on pajukkoa aika paljon tienpientareella.”

Kantatiellä ajetaan myös vaarallisten aineiden kuljetuksia, jolloin tieolosuhteiden tulisi mahdollistaa niiden turvallinen operointi.

Kantatien 54 tieosuudessa on todettu olevan kahdessatoista kohdassa vaakageometrian ohjearvoja alittavia kaarresäteitä. Näistä kolme ongelmakohtaa sijaitsi linjaosuuksilla ja yhdeksän liittymissä. Merkittävä osa näistä ongelmakohdista sijaitsi Riihimäen länsipuolella, kuten myös Lopen alueella sijaitseva yritysten mukaan erittäin haasteellinen Kaakkomäen kohta, jossa vaakageometria on puutteellista.

”Loppi-Tammela väli. Siinä on korkeusvaihtelua ja mutkaa, joista tulee ohituskaistatarvetta molempiin suuntiin.”

Kantatien 54 länsipuolen huonoimmat tieosuudet ohitusnäkemien näkökulmasta ovat Lopen länsiosissa, Kormun ja maantien 290 välillä. Kantatien 54 itäosassa puolestaan suurimmat puutteet olivat Kärkölän itäosissa sekä Hollolassa. Näillä mainituilla tieosuuksilla ohitusnäkemät ovat alle 10 prosenttia ohjearvosta. Käytännössä ohitusnäkemät ovat kuitenkin vielä tätäkin huonommat kantatiellä 54, koska mainituissa näkemäosuuksissa on mukana myös ohituskieltoalueen sisältävät liittymät.

Lisäksi haastatteluissa nousi esiin mm.

”Jotka asioista päättävät ja vahtivat, että voisi ennakoida, kun ja jos asiat ovat päiviä etukäteen tiedossa. Reagoidaan vasta sitten kun tilanne on jo päällä.”

”Tien suurimmat haasteet johtuvat siitä, että se on jo 1950-luvulla suunniteltu.”

”Ongelmat johtuvat siitä, että asfaltti tahtoo repeytyä, koska pohjat eivät ole enää kantavat tämän päivän 76 tonnin yhdistelmille. Pinta tahtoo alkaa myötäämään. Ongelmia on etenkin kt54:n länsipäässä, jossa mennään soiden ylitse.”

Opinnäytetyön kokonaisuudessaan löydät Theseuksen verkkosivuilta.

​​​​​​​