Kauppakamarien PK-hallitusbarometri

Yrityksen ulkopuoliset hallituksen jäsenet tuovat lisäarvoa hallitustyöskentelyyn

PK-yritysten hallituksen jäsenille maksetaan palkkioita todennäköisimmin niissä yrityksissä, joiden hallituksissa on yrityksen ulkopuolisia jäseniä. Hallitukset, joissa on ns. ulkopuolisia eli riippumattomia jäseniä, tuovat myös selvästi enemmän lisäarvoa yrityksen toimintaan ja ulkopuolisia jäseniä arvostetaan. Tiedot käyvät ilmi kauppakamarien joka toinen vuosi toteutettavasta PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 804 yritysjohtajaa.

Kahdella viidestä yrityksestä on ulkopuolisia hallitusjäseniä

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin tilanne hallitusten ulkopuolisten jäsenyyksien osalta vastaa valtakunnallista tasoa: kahdella viidestä PK-yrityksestä on ulkopuolinen hallituksen jäsen. Alueellamme reilu 10 prosenttia harkitsee täydentävänsä hallitusta ulkopuolisella jäsenellä. Mitä isompi yritys, sen suuremmalla todennäköisyydellä hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä.

”Ulkopuoliset hallituksen jäsenet tuovat selvästi ryhtiä hallitustyöskentelyyn ja sitä kautta lisäarvoa yrityksen toimintaan. Kaikkein selvimmin ero näkyy hallituksen kyvyssä haastaa ja sparrata toimitusjohtajaa. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet myös tehostavat selvästi strategiatyötä ja päätöksentekoa sekä laajentavat yrityksen kontaktiverkostoa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Yli puolet ei maksa hallituksensa jäsenille palkkiota

Reilu puolet kyselyyn vastanneista PK-yrityksistä ei maksa hallituksensa jäsenille palkkiota. Tilanne muuttuu, jos hallitukseen tulee yrityksen ulkopuolisia jäseniä. Kyselyyn vastanneista Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin yrityksistä reilu 63 prosenttia ei maksa hallituksensa jäsenille palkkiota, ja yli 5 prosenttia käyttää myös muita kuin rahallisia palkkioita.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna hallituspalkkiot ovat pääsääntöisesti korkeammat, jos hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä. Hallituksen jäsenen keskimääräinen vuosipalkkio 50-249 henkilön yrityksissä on 6 311-8 687 euron välillä riippuen siitä, onko hallituksessa mukana ulkopuolisia jäseniä. Vähintään 250 työntekijän yrityksissä palkkio on 3 025-10 468 euron välillä. Puheenjohtajan palkkio on noin kaksinkertainen hallituksen jäsenen palkkioon verrattuna.

Hallitusjäsenyyden kesto noin 10 vuotta

Hallituksen jäsenen keskimääräinen palvelusaika PK-yrityksissä on valtakunnallisesti 10,6 vuotta ja alueellamme 12,4 vuotta. Hallituksen uusimman jäsenen keskimääräinen palvelusaika on valtakunnallisesti 5,9 vuotta ja alueellamme 9 vuotta. Hallituksen vaihtuvuus on sitä suurempaa, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin alueella vaihtuvuus on selvästi valtakunnallista hitaampaa johtuen yritysten kokoluokasta ja rakenteesta. PK-yrityksissä omistajuus on vahvemmin esillä, ja se on mukana niin operatiivisessa toiminnassa kuin hallituksessakin. Alueemme vastaajista liki 89 prosenttia toteaa, että hallitusjäsenet panostavat ja osallistuvat riittävästi hallitustyöhön. Tosin miltei 56 prosenttia toteaa, ettei hallituksessa ole riittävää vaihtuvuutta.

Joka neljäs hallituksen jäsen on nainen, ja nuorimpien hallitusjäsenten keski-ikä on 41 vuotta

Valtakunnallisessa vertailussa joka neljäs hallituksen jäsen on nainen. Vastaavasti Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin yrityksissä vain joka viides hallituksen jäsen on nainen.

Suomessa naisten osuus hallituspaikoista on reilu 30 prosenttia. Maailmanlaajuisesti vain kuudessa maassa naisten osuus on yli 30 prosenttia. Suomessa hallitusjäsenten monimuotoisuus on merkittävä, sillä se on syntynyt elinkeinoelämän itsesääntelyllä ilman lakisääteistä sukupuolikiintiötä.

PK-yritysten hallitusten jäsenet ovat keskimäärin 53-vuotiaita. Nuorin hallituksen jäsen PK-yrityksissä on keskimäärin 44-vuotias. Riihimäen-Hyvinkään alueella hallitusjäsenten keski-ikä vastaa valtakunnallista tasoa, joskin nuorin hallitusjäsen on keskimäärin 41-vuotias.

Pandemia vaikutti myös hallitustyöskentelyyn

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin alueella koronapandemian takia myös PK-yrityksissä on tehty digiloikka kokousvälineissä. Etäyhteyksien käyttö kokouksissa ja verkkotyökalujen hyödyntäminen ovat lisääntyneet hallitustyöskentelyssä merkittävästi. Kolmannes yrityksistä ilmoittaa, että hallitukset ovat koronakriisin takia käsitelleet myös enemmän riskienhallintaan liittyviä kysymyksiä. Myös strategian ja operatiivisen liiketoiminnan kehittäminen lisääntyi miltei joka neljännessä yrityksessä.

Hyvä hallinnointitapa

Suomessa hallitustyöskentelyä ohjaa corporate governance -ohjeistus eli hyvä hallinnointitapa. Ohjeistuksella lisätään luottamusta ja parannetaan hallinnon toimivuutta. Se määrittää organisaation johtamisen ja ohjauksen rakenteet, omistajien oikeuksien suojelemisen sekä ajantasaisen raportoinnin ja johdon ohjaus- ja valvontatehtävät.

”Yritystä eteenpäin vievä hallitustyöskentely tarvitsee taakseen hallitusjäsenten sitoutumisen ja aktiivisen sekä objektiivisesti päätöksentekoon pystyvän hallitusjäsenistön”, toteaa Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki.


Hallitusbarometri on luettavissa täältä
​​​​​​​
Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutettiin maaliskuussa 2021. Tällä kertaa kyselyyn vastasi yhteensä 804 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäseniä vastaajista oli 19. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.