14.01.2022 08:30

Kauppakamarikysely: Yritykset ratkaisevat osaajapulaa kansainvälisillä rekrytoinneilla

Miltei puolet vastaajista, 44 prosenttia, on rekrytoinut ulkomaalaisia työntekijöitä. 60 prosentilla on tarvetta työntekijätehtäviin ja 40 prosentilla asiantuntijatehtäviin. Vastaajista kolmannes aikoo jatkossakin rekrytoida ulkomailta, noin 44 prosenttia miettii vielä. Alueellamme rekrytoidaan puoliksi EU-alueelta ja puoliksi muualta maailmalta.

Yritysten valmiudet rekrytoida ulkomaalaisia työntekijöitä ovat hyvät tai erittäin hyvät 63 prosentilla. Kolmannes vastaajista toteaa, että merkittävin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.
Noin 67 prosentilla on jonkin verran tarvetta toisen asteen yleissivistävän ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon sekä kanditutkinnon omaavista työntekijöistä.

Oleskelulupaprosessin hankaluus hidasteena – yritykset eivät luota hallituksen kykyyn nopeuttaa lupaprosessia

Miltei 44 prosenttia vastaajista pitää Suomen työperäisen oleskelulupaprosessin sujuvuutta kankeana tai erittäin kankeana. Vain hieman yli 6 prosenttia pitää prosessia erittäin sujuvana. Vastaajat ovat epäuskoisia hallituksen lupauksiin nopeuttaa lupakäsittelyjen aika kuukauteen.

Kauppakamari näkee huolestuttavana yritysten kokeman haasteen oleskelulupaprosessin monimutkaisuudesta ja hitaudesta. Lisäksi osaajien on vaikea tai mahdoton saada perhettä Suomeen. Prosessin hitaus on epäinhimillistä ja aiheuttaa kansantaloudelle tappioita.

”Lupaprosessista on tehty liian vaikea. Kyse voi olla resursseista ja lainsäädännöstä, mutta se on myös suuressa määrin kiinni asenteesta”, toteaa Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki.

Ulkomaalaisia rekrytoineiden yritysten kokemukset vaihtelevat. Reilu 14 prosenttia kokee ulkomaalaisten rekrytoinnin erittäin positiiviseksi. 57 prosenttia ilmoitti, ettei kokemus ollut negatiivinen eikä positiivinen ja noin 29 prosenttia ilmoitti, että heidän kokemuksensa oli negatiivinen.

Suurin osa, noin 67 prosenttia vastaajista, löysi työntekijän ulkopuolisen kumppanin avulla ja reilu 33 prosenttia kertoi työntekijän hakeneen itse avoimena olevaa työpaikkaa.

Valmiudet ulkomaalaisten rekrytointeihin kasvavat omaa toimintaa kehittämällä

Yli puolet vastaajista toteaa, että valmiudet rekrytoida ulkomaalaisia paranisi, mikäli ulkomaalaisia työntekijöitä huomioitaisiin enemmän esimiestyössä, ja työilmapiirin asenneilmapiiriä kehitettäisiin suotuisemmaksi.

Valmiuksien kehittäminen edellyttää myös sitä, että ulkomaalaisia osaajia huomioidaan yrityksen strategiassa. Lisäksi työkielen vaihtaminen osittain tai kokonaan esimerkiksi englanniksi edistäisi kansainvälisiä rekrytointeja. Vastaajista miltei 44 prosenttia kokee, että työhön liittyviä kielitaitovaatimuksia tulisi laskea, ja hieman yli 31 prosenttia ei koe tarvetta muuttaa kielitaitovaatimuksia.

Maahanmuuttajat, teitä tarvitaan

Suomalainen yhteiskunta ei tule pärjäämään ilman maahanmuuttoa. Tarvitsemme enemmän ulkomaalaisia osaajia Suomeen. Joten miten etenemme? ”Maahanmuuttoa käsiteltäessä on hyvä huomioida, että yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat sivistysvaltion perusteita. Ne ovat kirjattu sekä Suomen perustuslakiin että Euroopan yhteisön perustamissopimukseen,” toteaa Heinimäki.

Maahanmuuton vauhdittamiseksi tarvitaan toimenpiteitä, kuten muun muassa saatavuusharkinnan poistaminen, osaajien aktiivinen houkuttelu, lupaprosessin huomattava nopeuttaminen, Suomessa opiskelevien maahan jäämisen edistäminen ja perheen yhdistämisen sujuvoittaminen.

Kauppakamarin kysely tehtiin 8.-13.12.2021. Alueeltamme kyselyyn vastasi 16 kauppakamarin jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta sekä lähes kaiken kokoisista yrityksistä. Yksinyrittäjiä vastaajissa ei ollut. Vastaajista viidennes toimii paikallisesti, reilu puolet kotimaassa ja neljännes kansainvälisillä markkinoilla.