02.04.2024 12:19

Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät heikentyneet edellisvuodesta, uutta kasvua arvioidaan löytyvän puhtaasta siirtymästä

Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 17 prosenttia uskoi viennin laskevan kuluvan vuoden aikana joko jonkin verran tai merkittävästi. Vuoden 2023 alussa tehdyssä vientikyselyssä vastaava luku oli 13 prosenttia. Samalla joko merkittävään tai jonkinmoiseen kasvuun uskoneiden määrä laski selkeästi edellisvuoteen verrattuna. Tuoreimmassa kyselyssä enää 48 prosenttia yrityksistä uskoi kasvuun, kun edellisvuoden kyselyssä vastaava luku oli 63 prosenttia.

”Vientiyritysten tulevaisuuden näkymillä on merkittävä vaikutus Suomen kaltaiselle maalle, jonka talous on edelleenriippuvainen viennistä, onhan viennin osuus BKT:sta peräti 45 prosenttia. Vaikka maailmantalouden taantuma vaikuttaa yritysten vientinäkymiin, tässä kyselyssä korostuu, että vientiä ja tavaratoimituksia vaikeuttavat poliittiset lakot ovat entisestään heikentäneet yritysten vientinäkymiä tämän vuoden osalta”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

Yrityksiltä kysyttiin kolme tärkeintä asiaa, jotka heikentävät niiden vientinäkymiä. Suurimmiksi vientiin heikentävästi vaikuttaviksi tekijöiksi yritykset osoittivat heikentyneen kysynnän (86 prosenttia), logistiset häiriöt (43 prosenttia) ja taantuvan maailmantalouden (36 prosenttia). Samalla neljännes yrityksistä kokee kilpailun vaikeutuneen EU:n sisämarkkinoilla lisääntyneiden valtiontukien vuoksi.

”Vientiyritykset tarvitsevat vakautta ja mahdollisuutta ylläpitää asiakkailleen luotettavan yhteistyökumppanin mainetta. Maailmantalous alkaa toivottavasti tänä vuonna elpyä ja siten kysyntä myös kasvaa. Vientiyrityksemme ovat joutuneet sopeutumaan viime vuodet erilaisiin kansainvälisiin haasteisiin. Olisi tärkeätä, etteivät ne törmää kotimaassa esteisiin, joilla hidastetaan mahdollisuuksia päästä kasvuun jälleen kiinni”, toteaa Pohjanheimo.

Yritykset kertovat kyselyssä myös, että poliittisista lakoista johtuvat tavaratoimitusten viivästykset aiheuttavat mainehaittaa, joka voi johtaa sopimusten ja asiakkuuksien menettämiseen. Noin 90 prosenttia vientiyrityksistä kertoi käynnissä olevien lakkojen vaikuttavan yrityksen toimintaan.

”Kolmatta viikkoa jatkuvat poliittiset lakot siirtävät vientiyritysten toimituksia huhtikuulle. Pitkä lakko ja tavarantoimitusruuhkien logistinen purku voivat merkitä kauppojen ja pahimmassa tapauksessa asiakkuuksien peruuntumisia, kun toimituslupaukset eivät pidä. Vaikeassa kansainvälisessä taloustilanteessa ennakoitavuus ja luottamus sopimuskumppaneiden välillä ovat tärkeitä. Mainekolhuilla voidaan menettää kilpailuetua”, sanoo Pohjanheimo.

Yli kolmannes vientiyrityksistä arvioi uutta kasvua löytyvän puhtaasta siirtymästä

Kauppakamarien tuoreen kyselyn mukaan 35 prosenttia suomalaisyrityksistä arvioi puhtaan teknologian ja vähähiilisten ratkaisujen olevan lupaavia kasvualoja. Energiateknologiaa potentiaalisena kasvualana pitää 20 prosenttia vastanneista, kun taas 18 prosenttia näkee innovatiivisten teknologioiden tarjoavan uusia mahdollisuuksia. Digitalisaatio (6%) ja biojalostus (5%) on myös tunnistettu kasvualoiksi.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo korostaa kyselyn pohjalta puhtaan siirtymän merkitystä suomalaisten yritysten vientinäkymissä.

”Suomi on korkean teknologiaosaamisen maa ja vientiyritykset tunnistavat sen potentiaalin, jonka puhdas siirtymä ja siihen liittyvät kansainvälisetkin velvoitteet luovat. Yritykset näkevät kilpailuedun, kun voidaan edetä päästövähennyksissä nopeasti ja muuttaa ne investoinneiksi, työpaikoiksi sekä vientituloiksi”, toteaa Pohjanheimo.

Heikentynyt kysyntä sekä geopoliittinen epävarmuus haastavat vientinäkymiä ja vaikuttavat yritysten kannattavuuteen. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 74 prosenttia kertoi geopoliittisesta epävarmuudesta johtuvien häiriöiden heikentäneen niiden kannattavuutta. Pohjanheimon mukaan vientinäkymien vahvistaminen edellyttää uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja markkina-alueiden tunnistamista.

Uusina ja tulevina potentiaalisina markkina-alueina ja maina kyselyssä nousivat erityisesti Yhdysvallat, Latinalainen Amerikka sekä Aasian maat, kuten Intia.

”Vaikeassa kansainvälisessä taloustilanteessa yritykset ovat jo pidempään varautuneet geopoliittisiin riskeihin arvioimalla omia arvo- ja toimitusketjujaan uudelleen ja suuntaamalla katsetta uusille markkina-alueille. Kun maailmantalous alkaa toivottavasti tänä vuonna elpyä, on tärkeää, että yritysten vientiponnistuksia tuetaan madaltamalla vientikaupan esteitä ja edistämällä yritysten mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa,” sanoo Pohjanheimo.

Vientijohtajakysely tehtiin 12-15.3. ja siihen vastasi 81 vientiyritystä ympäri Suomen. Kolmasosa vastanneista yrityksistä työllistää yli 250 henkeä ja kolmasosa 50-249 henkeä. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostite ja siihen pystyi vastaamaan vain kerran yritystä kohden.