Suomalaisen kuljetussalan kilpailukyky murenee

Kuljetuslogistiikka on vahvasti sidoksissa suomalaiseen elinvoimaan ja kilpailukykyyn. Ilman kannattavaa kuljetustoimialaa Suomi pysähtyy. Ajassa korostuvat myös Suomen huoltovarmuuskriittiset kuljetukset.

Kuljetusala on haasteellisessa tilanteessa. Kustannukset ovat nousseet rajusti, dieselin hinta on edelleen korkealla, työvoiman saatavuus huono ja Suomen tieverkoston kunto kyseenalainen.

Tavarakuljetuksen kustannusrakenne on pääpiirteittäin seuraava: kolmannes kuljettajien palkkakuluja, kolmannes polttoainekustannuksia ja kolmannes kalustokuluja, joihin lasketaan pääoma, vakuutukset, korjauskustannukset, renkaat ja muut käyttökulut. Linja-autoliikenteen rakenne poikkeaa tavarakuljetuksesta siten, että palkkojen osuus on noin 50 prosenttia, polttoaineen 25 prosenttia ja muiden kustannusten 25 prosenttia.

Kohonneet kustannukset uhkaavat kuljetusyrittäjien elinkeinoa, aiheuttavat maksuvaikeuksia, kaluston seisottamista ja henkilöstön lomautuksia sekä irtisanomisia. Kuljetuskustannusten nousu välittyy sellaisenaan suoraan hintoihin. Muun muassa oleelliset ruoka ja muut päivittäistarvikkeet tarvitsevat paljon kuljetuskapasiteettia.

Teiden heikko kunto ja huono talvikunnossapito aiheuttavat selkeän liikenneturvallisuusriskin sekä kohoavia huolto- ja korjauskustannuksia. Tiestön kuntoon on panostettava enemmän ja teiden talvikunnossapitoa tehostettava.

Suomessa kuljetusmatkat ovat pitkiä, lisäksi olemme vientivetoinen maa. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 98 miljardia euroa ja viennin osuus bruttokansantuotteesta 39 prosenttia vuonna 2021. Tästä tavaraviennin osuus oli Tullin mukaan noin 68,8 miljardia euroa.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari on huolissaan alan tilanteesta ja vaatii välittömiä toimia toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi ja kilpailukyvyn nostamiseksi. Keinoiksi nostamme muun muassa ammattidieselin nopean käyttöönoton. Lisäksi alan vetovoimaa heikentää EU-tasoinen kuljettajien ammattipätevyysvaatimus, jonka mahdollistaman koemallin käyttöönotto on Suomessa alkanut liian hitaasti. Tarveharkinta on poistettava työperäisessä muutossa. Myös ulkomaalaisen kaluston tulee osallistua tiestön ylläpitoon. Edellytämme nopeaa raskaan liikenteen käyttömaksun käyttöönottoa ulkomaalaiselle liikenteelle.

Marja Heinimäki, toimitusjohtaja, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
Kauppakamarin Liikenne- ja logistiikkavaliokunta