SUURI VEROSELVITYS, Uusimaa ja Kanta-Häme

Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2019 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja noin 69 miljardia euroa. Tämä on viisi miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2017.


Noin 126 000 Uudellemaalle rekisteröityä yritystä maksoi ja tilitti veroja Verohallinnolle vuonna 2019. Uusimaalaisten yritysten lukumäärä on kasvanut viime vuosina. Maakunnassa asuvien työllisten määrä oli vuonna 2019 noin 854 000. Työllisten määrä maakunnassa on kasvanut vuosi vuodelta. Uusimaalaisten yritysten verojalanjälki vuodelta 2019 oli 38,8 miljardia euroa. Suurimmat verovirrat kertyivät arvonlisäverosta, palkkojen ennakonpidätyksistä sekä eläkevakuutusmaksuista. Maakuntakohtaisessa verojalanjäljessä ei ole mukana ympäristöveroja. Verojalanjälki kasvoi vuonna 2019, jolloin muun muassa tilitettyjen arvonlisäverojen ja maksettujen yhteisöverojen määrät nousivat.

Uusimaalaiset yritykset ovat maksaneet ja tilittäneet erityisesti muita kuin palkanmaksuun liittyviä veroja ja maksuja jatkuvasti enemmän.

Noin 8 000 Kanta-Hämeeseen rekisteröityä yritystä maksoi ja tilitti veroja Verohallinnolle vuonna 2019. Kantahämäläisten yritysten lukumäärä on kasvanut vuosina 2015–2019. Maakunnassa asuvien työllisten määrä oli vuonna 2019 noin 78 000. Maakunnan työllisten määrässä on ollut vaihtelua molempiin suuntiin vuosien 2015–2019 aikana.

Kantahämäläisten yritysten verojalanjälki vuodelta 2019 oli lähes miljardin euron suuruinen. Suurimmat verovirrat kertyivät arvonlisäverosta, palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista. Maakuntakohtaisessa verojalanjäljessä ei ole mukana ympäristöveroja.

Noin puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista
liittyy suoraan työnantajana toimimiseen eli työllistämiseen. Liian korkea verotus vähentää verojen jälkeisiä tuloja ja pienentää kulutukseen käytettäviä varoja. Lisäksi kulutuksen verottaminen arvonlisä- ja valmisteverokannoilla, pienentää kulutusta ja sen myötä verokertymää.

”Korkeat työnantajamaksut vähentävät osaltaan työnantajien mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Yritysten korkea verottaminen puolestaan vähentää investointeja ja voi johtaa yritysten sijoittumiseen pois Suomesta sekä sijoittajien intoa sijoittaa Suomeen, molemmat vähentävät työpaikkojen määrää Suomessa. Kohtuullinen veroprosentti houkuttelee ja edistää yrityksiä tuottamaan, panostamaan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä investoimaan. Tulosta tekevä yritys työllistää sekä tuottaa veroja”, sanoo Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki.

”Palkansaajien kuin yritysten ja yhteisöjen maksamilla veroilla tuetaan sekä kunta- että valtiontaloutta. Julkisten yhteisöjen menoissa verovaraoilla rahoitetaan muun muassa sosiaaliturvaa, joka on noin neljännes veroista, terveydenhuolto, koulutus ja yleinen julkishallinto vievät noin viiden prosentin osan ja liikenteen, poliisin ja puolustuksen osuus on noin prosentin luokkaa,” toteaa Heinimäki.

Kun yritysten maksamia ja tilittämiä veroja verrataan julkisen talouden keräämään kokonaisveropottiin, yritysten verojalanjälki kattaa kokonaisveropotista suurimman osan. Vuonna 2019 valtio ja kunnat keräsivät veroja lähes 73 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 28 miljardia euroa. Näistä vero- ja maksutuotoista 69 miljardia euroa kertyi siis yritystoiminnan yhteydessä. ”Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Keskuskauppakamarin Suuri Veroselvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta.
​​​​​​​

Suuri veroselvitys 2021