09.08.2021 11:35

Tuottavaan yhteistyöhön heti rekrytoinnin jälkeen

Rekrytointi on tehty, haastattelut ja mahdolliset psykologiset testit ja psykologin haastattelu pidetty. Juuri meille sopiva henkilö – toivottavasti – on nyt valittu. Mutta sovimmeko me hänelle? Miten tästä eteenpäin?

Useimmiten rekrytoinnin jälkeen alkaa paikallaan polkemisen vaihe: uusi ihminen tutustuu esimieheen ja tiimiinsä ja toisinpäin. Miten uutena alaisena puhun esimiehelleni? Miten saan ajatukseni perille ja uudet ideani läpi? Miten esimiehenä varmistan, että uusi työntekijä ymmärtää mitä tarkoitan? Ja miten varmistan, että hän motivoituu ja voi hyödyntää vahvuuksiaan? Löydämmekö yhteisen sävelen, jotta ymmärrämme toisiamme ja molemminpuolinen arvostus ja hyvä yhteistyö syntyvät?

Tähän sokkopeliin kuluu usein aivan liian kauan aikaa, kun yritämme ymmärtää, miten toinen ajattelee ja käyttäytyy.

Avainsana on vuorovaikutus. Vuorovaikutus voi olla jokaisella työpaikalla osuvampaa ja moni tavoin parempaa. Käytämmekö omia vahvuuksiamme? Miten voimme tunnistaa erilaiset vuorovaikutuksen tavat ja antaa toisillemme tilaa onnistua?

Hyvällä käyttäytymisanalyysillä parannetaan vuorovaikutusta ja yhteistyön laatua merkittävästi. Käyttäytymisanalyysit ja niiden hyödyntäminen arjessa poistaa rekrytoinnin jälkeisen alkukankeuden.

Käyttäytymisen analyysi ja avoin keskustelu lisäävät ymmärrystä

Erilaiset toimintatyylit omaavilla toimintatavat ja erilaisten tilanteiden lähestyminen poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi ilMe-käyttäytymisanalyysi auttaa ymmärtämään itseä ja toisia. Jotkut meistä ovat toiminnallisia, toiset analyyttisiä ja kolmannet visionäärisiä – useimmat meistä ovat näitä kaikkia vaihtelevassa suhteessa. Tästä johtuu, että näemme saman tilanteen eri tavoin.

Esimerkiksi erään yritysoston yhteydessä kaksi ostosta vastaavaa henkilöä joutuivat törmäyskurssille. Toiminnallinen henkilö halusi mennä ostettavaan yrityksen paikan päälle tutkimaan tilannetta ja jututtamaan ihmisiä, kun taas analyyttinen henkilö pyysi toiminnallista hankkimaan tilinpäätöksen, tilauskirjat ja henkilöstötietoja. Analyyttisen henkilön mukaan vasta tämän jälkeen tehtäisiin päätös, edetäänkö asiassa ja järjestetäänkö tapaaminen yrityksessä. Käyttäytymisanalyysin myötä heille selvisi sekä oma että toisen taipumus käyttäytyä tilanteessa: näin heille avartui näkemys, miksi kumpikaan ei ymmärtänyt toistaan. Keskustellen ja toisen näkökulman kunnioittamisen myötä syntyi yhteinen toimintatapa, jota noudatettiin.

Parhailla työpaikoilla ja menestyvissä yrityksissä kukoistavat avoin yrityskulttuuri, innostuvat tiimit, hyvä yhteistyö ja arvostava, inspiroiva johtaminen. Kaikkea tätä voidaan parantaa, kun ihmiset oppivat ymmärtämään toistensa käyttäytymistä.

Hyvä käyttäytymisanalyysi kestää aikaa

ilMe-analyysin avulla esimies oppii tunnistamaan uuden alaisen tasapainoisen tilan ja käyttäytymisen tasapainon horjuessa esimerkiksi stressaavassa tilanteessa. Hän oppii myös ymmärtämään, miten alaisen kanssa kannattaa toimia, jotta hän voi työssään hyödyntää vahvuuksiaan luontevasti ja käyttää kaiken potentiaalinsa. Ja tämä on vain kolikon toinen puoli: kun analyysi on tehty myös esimiehelle, ymmärtää hän paremmin itseään ja omaa käyttäytymistään. Kun koko tiimille tehdään analyysi ja ne käydään läpi ryhmässä, vuorovaikutus paranee merkittävästi.

Psykologiset analyysit ovat tilanneriippuvaisia: kun analyysi uusitaan, jopa 70 prosenttia saa eri tuloksen. Tämä tarkoittaa monesti sitä, että analyysi on kertakäyttötavaraa.

Hyvän käyttäytymisanalyysin tulos on uusittaessa yli 96 prosentin todennäköisyydellä sama. Eli kun tiimiin tulee uusi jäsen, vain hänelle tarvitsee tehdä analyysi – muiden analyysit ovat edelleen relevantteja, vaikka ne olisi tehty vuosia sitten. Tämä säästää merkittävästi rahaa ja tuo tehokkuutta.

Rekrytointi ei pääty rekrytointiin

Rekrytointi ei pääty rekrytointiin, vaan se jatkuu henkilön aloittaessa työt. Mitä nopeammin tiimin jäsenet, esimies ja rekrytoitu henkilö ymmärtävät toistensa ajattelua ja käyttäytymistä, sitä nopeammin päästään hyvään, tehokkaaseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Näin vältetään turhat kahnaukset, mikä pahimmassa tapauksessa voi johtaa uuden työntekijän lähtöön työpaikasta. Tällöin puhutaankin jo tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen kulusta.

Hyvä rekrytointi jatkuu siis myös työn aloittamisen jälkeen, ei vain töiden ja käytäntöjen opettelulla vaan ennen kaikkea luomalla nopeasti hyvää vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä.

Lue lisää ilMe-käyttäytymisanalyysistä osoitteesta www.mevaluation.fi tai kysy suoraan minulta

Kari Moisiola
MeValuation Oy
puh. 050 388 3853
sp. kari@mevaluation.fi