Kysely 2 kauppakamarin jäsenille koronaviruksen vaikutuksista

Seurantakyselyssämme vastanneista yrityksistä noin 64 prosenttia kokee, ettei konkurssin todennäköisyys ole kasvanut koronavirusepidemian takia, kaksi viikkoa aiemmin vastaava luku oli noin 67 prosenttia. Lomautukset tai irtisanomiset ovat kuitenkin todennäköisiä seuraavan kahden kuukauden aikana noin 67 prosentilla, kaksi viikkoa sitten vastaava luku oli 56 prosenttia.

Koko maan kattavaan kyselyyn vastasi ensimmäisen vuorokauden aikana 3358 kauppakamarin jäsenyritystä, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin alueelta vastaajia oli 79.

Alueemme jäsenyrityksistä noin 64 prosenttia sanoo, ettei yrityksen konkurssin riski ole noussut merkittävästi koronavirusepidemian takia. Noin 33 prosenttia alueemme kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, ettei usko lomauttavan tai irtisanovan työntekijöitä koronavirusepidemian vuoksi seuraavan kahden kuukauden aikana. Kaksi viikkoa aiemmin vastaava luku oli noin 44 prosenttia. Vastaajista noin 35 prosenttia on kutsunut yt-neuvottelut koolle tai antanut lomautusvaroituksen, kaksi viikkoa sitten vastaava luku oli noin 19 prosenttia.

Tilanne on muuttunut kahdessa viikossa huonoon suuntaan ja näkymä alkaa realisoitumaan todella lähitulevaisuudessa. Kaksi viikkoa sitten puolet vastaajista kokivat, ettei koronavirusepidemia ollut vaikuttanut liikevaihtoon negatiivisesti, nyt vastaava prosentti on enää noin 26 prosenttia. ”Koronavirus ei näy vielä konkurssien määrässä, mutta yritykset tarvitsevat nyt Koronan aiheuttamassa taloustilanteessa ja maksuvaikeuksissa helpotuksia ja lisäaikaa sekä pitkän aikajänteen apua”, sanoo Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki.

Pääsääntöisesti uudet rahoitusinstrumentit toimivat, kunhan käsittelyajat pysyvät inhimillisinä. Kyselyyn vastanneet kokivat suorien tukien auttavan hieman pienimpiä yrityksiä, mutta kohdistaminen tulisi olla harkinnanvaraisesti niille, jotka oikeasti tarvitsevat apua.

Yrityksistä noin 32 prosenttia ei ole käyttänyt tai ei aio käyttää koronaepidemian takia yrityksille suunnattuja joustoja. Verottajan myöntämiä joustoja on käyttänyt tai käyttää noin 53 prosenttia. Eläkemaksujen pidempää maksuaikaa käyttää tai aikoo käyttää 40 prosenttia. Business Finlandin kehitysrahoitusta käyttää tai aikoo käyttää noin 25 prosenttia ja pankkilainaa ja/tai lyhennysvapaata vanhoihin lainoihin käyttää tai aikoo käyttää noin 31 prosenttia.

Rahoitusratkaisumuodoissa on myös epätasa-arvo, joka yksinyrittäjien osalta vääristää kilpailua. Liiketoiminnan kehittäminen edellyttää usein tukea. Tämä asettaa yksinyrittäjän heikompaan asemaan verrattuna työllistävään yritykseen, joka pystyy tuen avulla liiketoiminnan kehittämiseen.

Yrittäjälle taloudellinen kriisitilanne edellyttää usein henkilökohtaisten takauksien nostoa. Vastaajista osa kokee, että palkkatyö on monelle yrittäjälle turvallisempi vaihtoehto, mutta tämä tarkoittaisi oman yritystoiminnan alasajoa ja työntekijöiden irtisanomista. Pienyrittäjillä henkilökohtaisen riskin kasvattaminen epävarmassa tilanteessa ei ole keino, jolla Koronan luomaa ongelmaa korjataan.

Kyselyyn vastanneiden yritysten merkittävimmiksi katsomat toimenpiteet ovat:

• Vuokratuen merkitys kasvaa tulojen pudotessa.
• Rahoitusinstrumentit tasa-arvioiseksi myös yksinyrittäjille, tukea myös toiminnan kehittämiseen.
• Suora rahallinen tuki, lainat siirtävät ja syventävät ongelmaa.
• Työnantajamaksut ja verohelpotukset auttaisivat.
• Henkilöstökuluja, esimerkiksi TyEL-maksujen siirto valtion maksuvastuulle.

Suomen vienti on herkkä globaaleille muutoksille ja kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää Suomen vientiteollisuuden tukien ja kustannusten kevennysten määrän olevan kilpailijamaiden kanssa samalla tasolla. Koronaviruksen taloudelliset vaikutukset tulevat näkymään vientiteollisuudessa pitkään.

Hallituksen toimenpiteistä huolimatta yritysten tilanne kärjistyy yhä. Hallitukselta odotetaan enemmän toimenpiteitä yritysten ja työllisyyden parantamiseksi. Kauppakamariryhmä esittää Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Romakkaniemen johdolla;

• Rahoituksen ja maksujen siirtämisten lisäksi tarvitaan suoraa tukea.
• Valtion tulisi ottaa sairauspoissaolojen kustannukset sekä työnantajien sairausvakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksut määräaikaisesti kannettavakseen.
• Pahiten kärsineet alat kuten matkailu- ja ravintola-ala, luovat alat sekä henkilöliikenne tarvitsevat räätälöityä suoraa tukea.
• Verojen maksamisen lykkäämisen tulisi olla korotonta.
• Jo sovittujen työnlainsäädännön joustojen voimassaoloa tulee jatkaa vuoden loppuun asti.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin perustoiminta pysyy yllä. Vahvistamme viennin asiakirjoja, pidämme webinaareja, joissa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin ajankohtaisista aiheista. Kotisivuillamme on ajantasaista tietoa liittyen rahoitukseen ja työsuhdeasioihin sekä kansainvälisen kaupan tilanteeseen.

Rahoitusjärjestelyiden avulla asiaa siirretään eteenpäin ilman varsinaista ratkaisua. ”Nyt tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, jotka toimivat nyt ja pitkäjänteisesti. Tukea tarvitaan nyt, jotta meillä on myös elinvoimainen huominen.” toteaa toimitusjohtaja Marja Heinimäki.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
Marja Heinimäki, toimitusjohtaja